sunnuntai 20. huhtikuuta 2014

Back in business.




Myöhäistä huomenta. Onhan tuo kello jo melkein yhdeksän aamulla.

Meikä koettaa nyt oikeasti ryhdistäytyä tässäkin, vihdoin. Luvattu on monesti mutta silti mitään ei ole tapahtunut. Olen sentään alkanut jälleen lueskella lemppari blogejani. Joihinkin jopa jättänyt merkkini, joihinkin taas en. Minullahan ei oleensä ole mitään kovin kehittävää sanottavaa vaikka kommentteja on kiva saada. Yleensä kommenttien jättäminen kaatuu siihen että puhelimeni on vain liian hidas. On ollut mieletöntä huomata että monet lukemani blogien tyyppit ovat taas raskautuneet! Jopa saaneet uuden vauvan jo rakastettavakseen ja hoidettavakseen. Meillä ei mitään sellaista ihmettä ole tapahtunut. Tai tapahtui mutta ei. Sinnitellään näillä mitä on.

Meidän kolmen hengen poppoolle kuuluu silti ihan mukavaa. Olen saanut voimaa joka viikkoisesta harrastuksestani tangolla sekä nyt uutena lisänä ilma-akrobatiasta kankailla. Myös rengastrapetsi kiinnostaa mutta en omista vielä tarvittavia lihasvoimia. Aktiivisesti olen harrastanut synnytyksen jälkeen vasta nelisen kuukautta ja se on tuonut huomattavan positiivisen muutoksen vireystilaani. Jos ketään kiinnostaa niin voin heittää joskus jotain juttua harrastuksestani enemmänkin. Muuten käyn töissä mutta siltäkin rintamalta kuuluu sen verran uusia tuulia että olen vihdoin saanut vähän aamuvuorojakin pelkän puuduttavan ja sosiaalisen elämäni pilanneen illan lisäksi. Siksi ajattelinkin että nyt minulla olisi mahtava tilaisuus myös saada blogi käyntiin koska ehdin ja pystyn tehdä asioita. Näen ihmisiä ja käyn paikoissa Kettu keikkuen olkapäilläni tai rattaissa. Keikoilla käyminen sekä muut iltamenot ovat edelleen haastavia koska en haluaisi pistää tyttöä yökylään. Ämmi ei yleensä suostu hoitamaan lastani kotonani. Yhteisistä iltamenoista Villen kanssa voimme vain kuvitella. Villen kanssa olemme kuitenkin nähneet parin kuluneen viikon aikana enemmän kuin normaalisti koko kuukautena.  Se tuntuu hyvälle. Silti aika jonka hän viettää kanssamme on pois uudesta sarjakuvasta johon hänen pitäisi keskittyä eli tottavieköön tunnen huonoa omaatuntoa varastamallani aikaa hänelle tärkeästä työstä.

Asuntomme on edelleen hävityksen kauhistus. Ei kukaan haluaisi ostaa todella halvalla Traxin akustisia rumpuja? Sellainen musta sisustuselementti koristaa ja vie tilaa olohuoneestamme nykyisin. Sopisi hyvin esimerkiksi mustavalkoiseen kotiin tai sitten ihan oikeaksi soittimeksi. Pistäkää viestiä kiinnostuneet. Kettu siivoaa joskus tavaroitaan mutta yleensä ei. Silti se pahin sotkia on kyllä tämän talon emäntä itse.

Nyt lattiallamme köllöttää Villen kolmesta veljeksestä kaksi. Onneksi pääsiäisen antamat lomapäivät toivat veljeksiä samaan kaupunkiin. Ehkä käytän kohta hirmuvaltaani ja potkin pojat ylös että pääsen imuroimaan.. No niin, palataan tyypit! :)

4 kommenttia:

  1. No helöy :) Mukava kuulla sinusta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jea Nelli! Tännehän löytää vielä tuttuja. Uskomattoman hienoa huomata. :) Samoin sinusta on mukava kuulla. Taidankin tulla tässä pikapuoliin tsekkaamaan mitä teidän perheelle kuuluu.

      Poista
  2. Hellou! Minä täällä vielä kurkin kuulumisianne :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämäpä mukavaa. Meikän pientä blogsua ei ole unohdettu vaikka minä luovutin hetkellisesti. Kiitos mukana pysymisestä Samantha. Sunkin juttuja ja näpäyttäviä tekstejä ollut ikävä. Siispä lukemaan tulen taas kera kummallisten kommenttieni! :D

      Poista

Morjesta!
Saapi jättää palautetta, terkkuja yms. :)
Kerro vaikka miten oma päiväsi on mennyt.

Terkuin,
Lisa Love