maanantai 28. huhtikuuta 2014

It's just a perfect day.

Tavallinen päivä.

Istuimme bussissa ja kysyin että passaisiko sitä käydä vielä kaupassa ennen kotiin menemistä? Joo kauppaan! Sain vastaukseksi.

Kiertelimme hetken aikaa ja mietin mitä kaikkea sitä nyt taas tarvitsisikaan. Ketale ihastui erivärisiin mutta läpikuultaviin keittiötarvikkeisiin. Monta kertaa kakkua leipovana ihmisenä muistin että on tullut kiroiltua monesti leikkaus tilanteessa sitä kakkulapion puuttumista. Kettu valitsi meille sinisen lapion jota hän heilutteli onnessaan kuin Link löytäessään jotain hienoa. Suunnistaminen kassoille ei ollutkaan mikään piece of cake. Tyttö halusi syliin ja minun piti totta kai samalla työntää lastenrattaat kapeita käytäviä pitkin päämääräämme. Kakkulapio viuhui silmäkulmassani, ei mitenkään uhkaavan näköisesti, mutta silti osuen todella kipeästi kuitenkin silmääni. Säikähdin ja tyttökin säikähti niin että alkoi itkeä. Minun vasen silmänikin itki. Toivon että näkö ei mennyt ja että tyttö ei karkaisi samalla silmääni pidellen näkökyvyn ollessa yhtä blur kuin teininä ihoa kuviin muokattaessa. Jostain sain voimaa maksaa pienet ostoksemme (kakkulapio, aurinkopuuteri ja ale ripsiväri) jonka jälkeen sujautin pelottavan sinisen muoviesineen takaisin Ketun pieneen kämmeneen. Hän lopetti raivoamisen ja nyyhkytysten lomassa sanoi minulle Rakas. - haluten takaisin syyliini. Sylistä uskalsi kassan neidille myös huikata Kiitos Heippa.




Terveisin,

Ylpeä punasilmä-äiti. 

2 kommenttia:

  1. mahtavaa, kun olet palannut, ihmettelinkin moneen kertaan mitä on sattunut!

    jos nyt oikein ymmärsin tuosta yhdestä kohdasta niin harmi :( ihan helpoimmalla ei meilläkään tämä mennyt, ensin oli tulossa kaksoset (!).

    joko sie olet voimaantunut yhtään, aurinko paistaa, anna sen paistaa teillekin!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo ihan varmasti ymmärsit oikein tämän oman tilanteeni. Tai siis menetetyn tilanteen. Rukkasia en silti ole tiskiin lyönyt. Ehkäpä nyt vaan koetan ottaa ilon irti tilanteesta ja maistella vaikkapa olutta? :D Hienoa vitsailla tälläisesta..

      Meikällä meni pää sekaisin työn ja "vapaa-ajan" yhdistämisestä jonka vuoksi en kyennyt käymään juurikaan netissä muualla kuin katsomossa ja yle areenassa. Silloinkin upotin väsymystäni niihin vaikka olisi oikeasti pitänyt levätä eikä valvoa ohjelmien parissa.

      Olen oikein voimakkaalla tuulella. Juuri aurinko, ystävät ja kaikki kiva on parhautta kuten aina.

      Hurjaa kuulla että ei se ole sinullakaan mennyt ihan niin kuin aluksi piti. Kaikkea sattuu. Mutta tsemppiä sille yhdelle pienelle mahassa kasvavalle.<3 Ja elä stressaa oikeasti painosta! Minäkin olen melkein sen jo lopettanut. :D Oltsulle halauksia.

      Poista

Morjesta!
Saapi jättää palautetta, terkkuja yms. :)
Kerro vaikka miten oma päiväsi on mennyt.

Terkuin,
Lisa Love