perjantai 30. elokuuta 2013

Lauantain menovinkki



Siivouspäivä on kierrätyksen, vanhojen tavaroiden ystävien ja kaupunkikulttuurin uusi juhlapäivä. Siivouspäivä muuttaa kaupungit isoiksi kirpputoreiksi ja markkinoiksi, joille kuka tahansa voi tuoda ylimääräiset tavaransa myytäväksi tai annettavaksi. 

Ja mikä parasta, Siivouspäivä on koko Suomen kattava tapahtuma! Eli kaikki mukaan tavalla taikka toisella. Shoppaamaan tai pistämään omat ylimääräiset tavarat eteenpäin.






Tampereella huomenna meininkiä ainakin näissä paikoissa:
Nappasin kuvan myyntipisteiden kartasta perjantaiaamuna. Veikkaan myyntipisteitä ilmestyvän lisää kuin sieniä sateella. Tai plussaa. Plop plop.


----------------------------------------------------------------------------------------



Taide kiertoon
Teosmyyntiä Galleria Rajatilassa siivouspäivänä 31.8.


Rajataide ry osal­lis­tuu Siivouspäivä-tapahtumaan teosmyyntitempauksella. Rajataiteen jäsen­tai­tei­li­jat sii­voa­vat teok­sensa varas­toista myyn­tiin Galleria Rajatilan teos­myyn­ti­tem­pauk­sessa 31.8. klo 12–18. Myynnissä tai­de­gra­fiik­kaa, maa­lauk­sia, valo­ku­via, piir­rus­tuk­sia, kort­teja, koruja ja pal­jon muuta. Taiteilijat ovat pai­kan päällä ker­to­massa tuotannostaan.
Teoksia ja tuot­teita myyn­nissä seu­raa­vilta taiteilijoilta:
AINO LOUHI
KAROLIINA PAAPPA
SANNI SEPPÄ
TANJA MERIKOSKI
MARI-SOHVI MIETTINEN
KATJA SAKSANEN
KRISTIAN TUOMAINEN
SANNA TAAS

tiistai 27. elokuuta 2013

Älytön neuvolareissu ja puhelin kuntoon

Hiukan verisistä tunnelmista toisiin. Ketun 1,3kk neuvola oli tänään. Terkkari piikitti tytölle vahingossa jo vuoden ikäisenä saadut rokotteet uudestaan. En ole kuullut ikinä että noin olisi sattunut eikä muuten ollut tätinikään joka on myös terveydenhoitaja. Rokotteista ei kuulemma pitäisi olla vaaraa tuplanakaan mutta kyllä meitä silti hiukan hirvittää. Terkkari jotenkin ajatuksissaan kävi läpi päässään että Kettu on 1-vuotis käynnillään. No eipä ollut ei. En itse ole rokotuskammoinen mutta mitään "ylimääräisiä" rokotuksia en ole ikinä ottanut taikka halunnut. Siksikin tämä tuntui entistä pahemmalta.

Jos pystyy unohtamaan rokotus sekaannuksen niin voi nauttia hyvästä kasvusta. Pituutta on kuitenkin jo huimat 80cm ja painokin noussut 9,2 kiloon. Tiedättekö muita vähän päältä 1-vuotiaita jotka olisivat yhtä hujoppeja? Itse tiedän tasan kaksi ja toinen heistä on siskoni tytär. Ketun jättiläismäinen kasvamisvauhti ihmetytti taas terveydenhoitajaamme. Me Villen kanssa taas olemme molemmat kasvanet pieninä alakäyrillä tai jopa niiden alla?

Mitäs muuta?

Kävin korjauttamassa tänään Valkeakoskella puhelimeni koska edullisimmin sai. Vakuutusyhtiöni ei suostunut tulemaan yhtään vastaan. Ei edes sitä 15-20euroa mikä omavastuu osuuden jälkeen olisi heille kuulunut. Eipä mitään! Sain halvemmalla korjauksen ja tunnissa. Plussana korjaajakin oli oikein komea mies ja kehui N3DS:ni. ;) Eli Tampere ja lähiseudut jos puhelin hajoaa niin harkitkaa ihmeessä -> http://udrop.fi

Sehän toimii jälleen ja heti Ketun Henna-täti soittaa. (Ville otti minusta kerrankin kuvan vau)

sunnuntai 25. elokuuta 2013

Zombie Walk Tampere / 2

Pahoittelen valmiiksi herkimpien unien menetystä. 

Anteeksi.

Voin totuudella kertoa että kaikki kuvissa näkyvät ruhjeet verineen ovat maskeerauksen tuloksia esimerkiksi värjätyillä vessapaperilla tai kauraryyneillä tekoverta unohtamatta. 

Pitkästä aikaa kuvia joita klikatessa ne voi katsoa suurempina.

Zombie Walk Tre pt.1

Mietin tuossa jo jonkin aikaa että kuka naapureistani on innostunut popittamaan pitkästä aikaa niin että tekisi mieli poliisi-sedälle soittaa. Höpsis. Nehän on Blockfestit meinaan! Aika kauas kuuluu keskustafestareiden äänet täysin kirkkaasti.

Tänään oli Tampereen Zombie Walk-tapahtuma jonne kiirehdin mukaan. Itseasiassa ystäväni juoksivat ja minä pyöräilin laiskaan tapaani huudellen samalla letkeästi "Jaksaa jaksaa! Hyvä!" kommentteja. Varmaan olisivat mieluusti vetäneet minua turpaan jos meillä ei olisi ollut niin kiire lopun kulkueen mukaan. Noh, en saanut selkääni ja ehdimmekin paikoille juuri sopivasti. Kettu lähti ämmille mutta kulkueessa oli ainakin kaksi pienempää lasta ja vaikka kuinka monta isompaa.

Seuraavaksi vähän maistiaisia illasta.




perjantai 23. elokuuta 2013

1,3kk


Eiköhän tässä olisi aika kertoa hiukan Ketunkin kulumisia ja kehittymistä. Sitä on tapahtunut viimeaikoina hurjasti varsinkin puhumisen saralla.



Käytetyimmät sanat ovat pois, tänne, anna, hampaat, nam, Pai (Teletapit hehe), äiti, mummu, Antti, napa, buu, mammaa (piimää/maitoa) + kourallinen muita. Näiden lisäksi tulee joka päivä uusia matkimis-sanoja vaikka kuinka paljon.

Aamu alkaa pois-sanalla koska pitäähän meidän tajuta nostaa hänet sängystään. Pois on tuttu myös silloin kun ruoka on tytön mielestä jo syöty ja nyt pitäisi tehdä jotain muuta eli pois pöydästä. Sylistä pois, kiikusta pois. Kyllä hän sitä käyttää oikeissa paikoissa. Tänne taas tulee kaikesta minne hän haluaa mennä. Leikkipuiston nähdessään kuuluu isoon ääneen TÄNNE, pyörän nähdessään sama karjaisu TÄNNE! Nämä sanat yhdistyvät pyöräillessä leikkipuiston näkyessä niin minua voidaan ensin komentaa että POISSS ja heti perään TÄNNE. Kohta täällä viihdyttää puhuvakone joka kertoo äidin ja isin väliset jutut mummolan ruokapöydässä eteenpäin. Nyt viimeistään on pakko karsia tuhmat/tyhmät jutut pois suustani. Eri asia onnistuuko tuo. -.-'
Liikkuminen on tuntunut olevan Ketulle luonnostaan helppoa. Meiltä epäaktiivisilta sohvaperunoilta hän ei ole aktiivista liikkumistaan oppinut. Portaiden kävely sujuu lähes ongelmitta pystyasennossa. Juoksentelu ja jopa pieni hyppiminen onnistuu. Kiipeilyä pöydille, omaan syöttötuoliin toisen tuolin kautta, leikkivempaimiin ja vaikka minne muualle korkealle. Itse hiukan hitaampana en aina huomaa tytön valtavaa vauhtia ja vaaratilanteita korkeilla paikoilla. Kyllähän sieltä voi tippua vaikka kiipeily onnistuukin ja tiputtu on myös. Onneksi suuremmilta haavereilta on säästytty. Vasta yksi arpi koristaa Ketun otsaa ja sekin taitaa jäädä hiusten alle. Tai jos ei niin luultavasti saan haukut päälleni viimeistään teini-ikäiseltä tyttäreltäni.

Nyt lähden viemään kännykkääni huoltoon leikkipuiston matkanvarrelle. Etulasi räsähti leikkiessämme leikkiä äiti on kantojuhta. 

keskiviikko 21. elokuuta 2013

Viikonloppu

Mou.

Mukava viikonloppu takana sisältäen ystävän synttärit, chilifestiä, ilta rientoja, kahvilapäivän ja kaikki tämä kera setä-Andyn ja Villen (ei se perus Ville). Perjantaina otimme Saikun kanssa rennosti hänen kunniakseen syömällä ja tahkomalla Donkey Kongia tarkoituksena pelin 100% läpäisy. Etenimme tehtävässämme jonkun verran mutta onneksi tekemistä edelleen riittää koska erikoiskentät eivät ole liian helppoja ja peli on super viihdyttävä. Lauantaina taas uhmaava sadesääkään ei saanut meitä jäämään kotiin television valon eteen illasta vaan avasimme sateenvarjot ja suuntasimme ulos kohti Laikun lavaa ja keskustorin chilifestejä. Arvatkaapa kuinka paljon Hot-kastikkeella siveltyjä siipiä mahtuu yhteen mieheen kahdessatoista minuutissa? Ennätyksen napannut mies voitti viime vuotisen tuloksensa yhdellä enemmän syödyllä ja oikea vastaus on seitsemän kymmentä. Ihan hullua! Itse vedän puolessa tunnissa sen paritoista, hyvällä mäihällä viisitoista. Mahtaa mahaan koskea jälkeenpäin.

Plevan loistavan siman rohkaisemana pakotin Viken (se perus Ville) lähes suoraan töistä mukaamme liikenteeseen. Kerrankin ilman suurempia vastaväitteitä hän liittyi seuraamme. Illan kohokohta itselleni oli varmasti tiimiytyminen Aliaksen pelaamiseen Viken kanssa. Emme ole luultavasti ikinä pelanneet yhdessä sananselityspeliä. Nyt oli oikea hetki näin kahdeksan yhteisen vuoden jälkeen. Kotimatkalla iski nälkä joten pojat päättivät valmistaa hampurilaisia. Itse nukahdin mutta aamupala oli täydellinen.

Tiimi Kettu&Lätty kannustavat wingssien syöjiä.
Kamuja.
Ravintolapäivän lemppari paikka.



sunnuntai 18. elokuuta 2013

Movement to the assment.

Ravintolapäivä tänään!

Kaupungit täyttyvät erikoisista pop up ravintoloista. Meikä lähtee niinkuin N Y T nyt.


Tsekkaa sinua lähimpänä olevat vaikka seuraavasta linkistä:
restaurantday.org

perjantai 16. elokuuta 2013

Pomps


Tässä treenaavat 2000-luvun uudet Hämis tytöt. Saattoi hiukan kyyneliäkin olla mukana. Ensi viikolla tsekkaamaan Kick ass 2 ja hakeman inspiraatiota osumista tulevaan Zombie Walk-tapahtumaan. Aijon roudata Ketunkin sinne kantorepussa. Saapa nähdä taas että pitääkö liueta paikalta vaiko kestääkö tyttö menoa. Asia olisi ainakin tuttu jos kulkue koostuisi sci-fi hahmoista kuten Dalekeista, Klingoneista, Enterprise aluksen miehistöstä, random aluksista.. Zombiet ovat toistaiseksi vähän tuntemattomampia Ketulle. Itseänihän tästä voi vaan syyttää. Asiaan tulee kuitenkin korjaus pian.

Eli Zombie Walk Tampereella 24.8.2013. Mukaan zombeilemaan tai pelkäämään kadun reunalle.

Kokoontuminen Koskipuistossa Rosson takana klo 18.00. 

Zombie Walk -kulkue raahautuu Koskipuistosta Hämeenkatua pitkin Hämeenpuistoon, josta matka jatkuu Näsinpuistoon.

(facebookista lainattu teksti)

lauantai 10. elokuuta 2013

A BEAUTIFUL BODY. NOT.


Kauhistuin kaupassa käydessäni pari iltaa sitten kun näin Iltasanomien kannen Se meni jotenkin niin että "Timminä raskauden jälkeen" tai vastaavaa ja lisänä kuvia hyvävartaloisista naisista. Hämmennyin niin pahasti etten muista asiasta sen enempää. Otsikon pitävyydestäkänä en ole yhtänä varma. Vasta eksyin myös Iltalehden sivustojen kautta Mari Kasvin, tunnetun fitnes tähden, blogiin jossa hän kehotti synnyttäneitä naisia kertomaan tarinansa takaisin fittiin kroppaan. Tottakai höystettynä kuvilla. Kauhunsekaisin tuntein luin ensimmäiset tarinat ja loput selasin kuvia ihmetellen. Kadehtien. Kuinka minä voin edelleen yli vuosi synnytyksestä näyttää tältä ja ne monet muut jo kuukausia aijemmin siltä? MAMI GO GO-blogin Minttu pisti myös vettä myllyyn aloittamalla jonkin rakastan kroppaani synnytyksen jälkeen- kamppiksen joka aiheuttaa minussa myös kurjuutta vaikka tarkoitus on täysin päinvastainen. Kampanjan aihe on kertoa muille/itselleen, juurikin minun kaltaisilleni tyypeille, että Rakasta itseäsi sellaisena kuin olet. Olet tehnyt maailman upeimman työn syöttämällä itsestäsi ja kasvattamalla lasta sisälläsi, tuolla nyt erilaisella vartalolla joka on tottakai ottanut hiukan hittiä. Mitä tästä tulee ensimmäisenä mieleen? Olenko ylpeä ja kannan itseni rinnat ojossa sekä selkä suorassa? Ehei, En todellakaan rakasta kroppaani. Ahdistun vaan tämän vartalon sisällä. Tietysti rakastin vartaloani juuri sillä tavalla että tällä olen kasvattanut ja syöttänyt Ketun, mutta nyt kun se työ on tehty olen vaan minä ja minä olen jumissa tässä höllyvän leveässä vartalossa. Voi milloin koittaa se aika että  osaisin tämän ulkomuotoni hyväksyä? Toivottavasti pian.



Ketutuskäyräni ovat korkealla. Kuvia ei luonnollisesti tule tähän postaukseen.

Mräääääh!


//Ja lisäksi Kettu on hajoittanut jo toisen näppäimistön yhden hiiren lisäksi. Siitä ennennäkemätön määrä kirjoitusvirheitä. Sorry.

keskiviikko 7. elokuuta 2013

Reissut reissattu.

Hellurei ja hellät tunteet!

Eipä tässä olla oltu pelkästään reissussa vaan reissuilla. Koko reissaus meinink alkoi siitä kun käytiin koko perhe pohjoisessa sukujuhlilla. Samaan viikonloppuun uhrattiin myös yksi yö teltassa rannalla tuulen riepoteltavana. Minusta se oli aivan älyttömän upeaa! Vikke ei nukkunut koko yönä peläten teltan ja meidän siinä mukana lentävän mereen. Luodossa edustivat myös hyvin vihaiset pesimässä olevat linnut. Muutaman kerran sain itse sydämen ylimääräisiä tykytyksiä niiden liidellen Ketun lähellä. Tätini hoiti muonituspuolen joten itse sain vaan lekotella rauhassa. Telttailu on oikein jees hyvässä seurassa, kunhan ei unohda pakata ruokaa ja makuupusseja mukaan.

Ville lähti huonosti nukutun telttayön jälkeen junalla kotiin ja me tytöt lähdettiin monta sataa kilometriä pohjoisempaan. Sinne oikeaan Lappiin aina Suomineidon käsivarteen saakka. Mukanamme oli autollinen naisia; molemmat tätini, Lätty, Kettu ja minä. Kävin ensimmäistä kertaa hillassa ja siitä innostuneenä meidän sakki kävi kyykkimässä suolla useampanakin  päivänä. Kettu ei suostunut sitten muuta syömään lähes koko aikana kun niitä hilloja. Voitte vaan arvata kuinka kiva oli hinkata vähän väliä pientä pyllyä sellaisen kuitumäärän päälle. Juoksevaa lämmintä vetta ei ollut lähettyvilläkään paitsi illalla saunassa kun sitä ensin oltiin lämmitetty puiden päällä.

Eikä tässä vielä kaikki!



Kävimme lisäksi pohjoisenreissun jälkeen asuttamassa (no ok, sotkemassa) systerin perheen kotia jonkun hetken jonka jälkeen kotiin pariksi päiväksi ja taas reissuun mutta tällä kertaa itä-Suomeen. Siellä nautimme tällä kertaa miespainotteisesta seurasta kun taas pohjoisessa oli lähes ainoastaan naisia. Juhlimme Ketun isomummin ja isoukin kasikymppisiä hurjan suurella porukalla. Juhlat olivat onnistuneet ja ruoka riitti seuraavillekkin päiville. Minusta ruoan riittävyys on yksi bileiden ykkösjuttuja. :D