maanantai 30. tammikuuta 2012

22+5 Neuvola ja vauvan syke

Kohtuni mun miksi satutat mua näin paljon? Eilen illalla alkoi raastava kipu vatsan sivussa. Tänään neuvolassa todettiin että kohdunkannattimet ne vaan siellä pakkuvat. Vauvan syke oli 150. Voiko tästä päätellä sukupuolta? Ainakin monet uskovat siihen että poikavauvojen syke olisi tyttöjä matalampi. Tyypillinen poikasyke on 120-140 ja syttöjen hiukan tätä korkeampi. Tietysti tähänkin vaikuttaa nukkuuko vauva ja kaikenlaisia muitakin asioita. Olishan se aika super siistiä jos tyttö tulisi. On meinaan nimiä keksittynä toisin kuin pojalle. Mielikuvitukseni on hukassa. Nuorempana halusin kovasti juuri kolme poikaa. Kaikkien nimet alkaisivat J-kirjaimella. Nyt noilta nimiltä ovat tipahtaneet hatut päästä koska Villellä on paljon kavereita ajattelemieni nimien kohdille. Eli nimillä on jo kasvot! Ja ne kasvot eivät ole minun poikiani.

Hemppari oli laskenut reilunlaisesti mutta sekin kuulema normaalia. Viimeksi sitä ei edes minulta mitattu. On näet hyvät veret. Sääsketkin rakastavat minua pohjoisen reissuillani ylikaiken. Painoa edelleen se 60.1kg ja edelleen sain varoituksia että ei sitten napostella..  

Neuvolanterkkari: Oletko syönyt hyvin
Lisa: Joo yritän ainakin
Ville: Välillä sitä pitää muistuttaa.. 

Ehhehee.

Syön taas joka aamuisen puuroni kuuden maissa myslillä (ei sokerikuorrutuksella!) että vatsa toimisi. Yleensä myös omena menee siinä samalla. Parin tunnin päästä pari leipää/jotain muuta. Kahdentoista maissa syön lämpimän ruoan. Töistä kotiin päästessäni neljältä syön jotain. Ja illempana syön jotain.. Tuleehan tuota syötyä. Ainakin jotain.

Pikkutissi ja olemattoman maha. What what whaaaat!


Viikonloppu meni että hurahti. Olin siis Seinäjoella entisen kämppikseni ja hänen tulevan miehensä luona. Löysivät muuten toisensa from intternezz. Eikä mistän deittinetistä vaan ihan kotoisasta kuvakkeesta. Irc-gallerian tapainen palvelu. Että aikamoisen hyvä säkä voi käydä tuollaisella (varsinkin teinien) suosimassa palvelussa.

Uunissa paistuu ehkä maailman paras leipä. Mies on väsännyt niitä yhteensä kolme viikonlopun aikana. Pääsin eilen maistelemaan jämiä ja onnekseni hän pääti tehdä taas uuden. Yhden leivän ainesten hinnaksi tulee n.1e. Hyvää on. Ehkäpä hän joku päivä jakaa leipäohjeensa vaikkapa tänne. :)

perjantai 27. tammikuuta 2012

22+2 Epäonnistunut ostosreissu



Vaatteet päällä kehtaa näyttäytyä mahankin kanssa. Olin unohtanut koko mekon olemassaolon jonka sain isosiskoltani Hempeltä joululahjaksi. Ihanat selkäläskit tosin pursuilevat ohuen mekon läpi. Ja missä ihmeessä selkäni muutenkin on levennyt tuollaiseksi muhkuraksi? Tv. Käytin ennen XS ja S-kokoisia vaatteita ja painoin kesällä 52-53kg. Siitä puhe mistä puute. Nimittäin vaatteet! Tuonne pihalle jäätyy. Tarvitsisin housut. Niimpä seuraava kappale kertoo shoppaus reissustamme.

Kävimme poikkiksen kanssa etsimässä minulle eilen suuria kalsareita sukkisten tilalle. Löytyi parit kivat farkkulegginssit täysin joustavaa kangasta mutta kuinkas sitten kävikään.. Ensin koetin kokoa M/38. En saanut niitä vedettyä vatsani yli. Sitten kävimme hakemassa pari hiukan suurempaa kokoa samoja pöksyjä. L/40 ja XL/42. Päätin koettaa ensin XL pöksyjä jotta on kivempi vaihtaa pienempään. No ei tullut vaihdettua pienempään eivätkä XL pöksytkään menneet peppu plus maha komboni ylle. Mieltä ylentävää shoppailua! Kahdet L-koon pikkarit ostin. Toivottavasti ne nyt mahtuvat.

torstai 26. tammikuuta 2012

22+1

Termos!

Vielä eilen olin kokoajan itku kurkussa kun puristi ja ahdisti. Olo helpottui kummasti kun tänään laitoin päälleni löysät ja  kivemmat vaatteet. Lättykin tokaisi minulle eilisistä vaatteistani että olen sitten alkanut eräjormailemaan. Hän oli meistä kahdesta ennen se "eräjorma". Itseasiassa olenkin saanut Lätyltä aika kasan vaatteita. Huolimattomuuttani hävitin jo se lemppareimman asian. Farkkumekon joka on ihan näköiseni ja siinä on tilaa mahansisuksellekin.

Eräjorman tuntomerkkejä:
- Kulahtaneet kalsarit/kollarit
- Huomiota herättävän värinen pipo, mahdollisimman iso ja tupsu päässä. Sitä kuuluu käyttää myös sisällä.
- Kuomat tai muut isot töppöskengät. Sellaiset joita lapsilla näkee aina talvella.
- Kummallisiaväriyhdistelmiä ettei kukaan ihminen vahingossa luulisi sinua pyssymetsällä saaliiksi.

Tänään oli tarkoitus mennä uimaan mutta Lättyä väsyttää (ja minuakin mutta annoin hänen sanoa että ei mennä jotta en vaikuttaisi laiskalta keh keh). Illalla visaan tyttöjen kanssa pätemään seiskatietämykselläni. Heh, ehkä kaksi kertaa olen tiennyt jotain. :D Voittaja joukkue saa Grooven påp visasta joka viikko 8kpl drinksu lipukkeita. Tarkoituksena myös löytää jostain feikkifarkut eli kalsarit jotka näyttävät housuilta. Legginsseiksikin joku niitä kutsuu. Wonder why? Kalsarit ne on.

Huomenna taas viikonlopun reissuun. Tällä kertaa Seinäjoelle viettämään aikaa sellaisen emännän kanssa jonka kanssa olen esimerkiksi lintsannut koulusta! Eli aika pahis seuraa tiedossa ja blogipostauksia taas ei.

Ja huh huh että enää 125päivää synnytykseen.. Miten tämä aika menee näin hurjaa vauhtia?

keskiviikko 25. tammikuuta 2012

viikko 22

Tiedättehän tankit? Sellaiset isot ja maastoonsa katoavat? Näytän sellaiselle. Paitsi en katoa maastoon. Hitto eihän minulla ole sellaista vaatetta joka voisi peittää minut. Tänään pukeuduin äidin pitkähihaiseen jonka päällä poikkiksen t-paita. Äippämallin sukkikset (jotka ovat pienet!!) sekä Lidlin kollarit joiden mahakuminauha on turhan paksu meiän vatsalle. Kun olin äsken ottanut muistoksi tästä alkaneesta viikosta kuvan paisuneesta itsestäni ja kysyin poikkiksen mielipidettä kuvaan hän sanoi reilusti kaunistelematta että olisi varmaan parempi jos en postaisi sitä nettiin.



IM A BIG BIG GIRL! Olen syntynyt väärään valtioon jos Villen puheisiin on uskominen että Ameriikoissa kaikki on aina suurempaa. Odottavat äidit sinne niin joo ja minä heti ekana.

Halusin postata tähän jonkun ihanan kuvan jossa olen upea hoikahko ilmestys mutten löytänyt sellaista joten päädyin tähän mielialani kanssa. Viimevuodelta!

Paino oli äsken 60.1kg. Ö______Ö Helkkari ja maha paukkuu.

tiistai 24. tammikuuta 2012

21+6 Amerikan matkaajalta tulleita kortteja



 



Mitä ihmettä? Ajattelin että joka ikisessä kortissa luki "Teidän mahaccuutenne" mutta juuri näissä mitkä päätin jakaa tänne ei niin luekkaan. :D Uusin kortti tuli perjantaina mutta näin sen vasta maanantaina hautajais reissun vuoksi. Jännä miten hitaasti posti liikkuu jenkkilöistä Suomeen. Ensimmäisenä päivänä kirjoitettu kortti (ylin jossa ei päivämäärää) tuli itseasiassa myöhemmin kuin monet uudemmat.

maanantai 23. tammikuuta 2012

21+5 hautajaiset ja lihominen

Jaahas. Huomaa aina kun olen reissussa ettei tule pävitettyä. Itseasiassa nyt viikonlopun aikana ei ollut tasan yhtään htetkeä että olisi edes ehtinyt ajatella tietokonetta. Koko perjantai meni töiden jälkeen autossa istumiseen. Maha painoi niin lujasti että jouduin makaamaan takapenkillä viimeiset parisataa kilometriä. Ehkä vähän nuokuinkin. Onneksi äiti ja Lätty pitivät toisilleen seuraa etupenkillä. Perillä pohjoisessa olimme tasan 00:00 ja lähdimme ajamaan n.16.30.

Tunnustan että olen käynyt Mäkkärissä viikon sisään neljä kertaa syömässä. Minulle ei tarvitse kuin sanoa että "Mites olis euron juusto?" ja meikä vastaa että "Joo." Maha veti taas itsensä stressi/mäkkärin mättö-lukkoon eikä asiaa auttantu yhtään sukulaisten erikois korkeat wc-pöntöt. Tänä aamuna söin puuroa ja toivon että kuidut tekevät tehtävänsä. Ummetushan on normaalia raskaana kuulema. Perseestä se on. Tai itseasiassa perseessä se on eikä pois tule.

Hautajaiset menivät ilman suurempia draamoja. Kukaan ei tippunut papan mukana hautaan. Aina sitä miettii että ovatko hautajaiset oikeanlainen paikka hymyillä sukulaisille joita ei ole nähnyt vuosikausiin tai ehkä ikinä? Hautajaiset ovat ikäväkseni ainuita paikkoja joissa noita kaukaisia sukulaisia tapaan. Pakko kai se olisi joskus mentävä sukujuhlille. Kivempihän se on viettää aikaa (ja tutustua) eläviin ihmisiin.

Lauantai iltana hautajaisten jälkeen vietimme aikaa yhdessä siskojen, äidin ja tätieni kanssa. Meillä on tapana joko pelata lautapelejä, korttia ja/tai syödä. Täti oli hommannut ihan mielettömän kulhollisen karkkeja ja pöydällä odotti sen vieressä Carcassonne peli. Päätin nöyryyttää Sallua kunnolla koska hän on oikeasti ainut josta on vastusta kyseisessä pelissä. Hän ei huijaa ja miettii tarkasti siirtonsa.

Tapasin myös illempana Hempen miehen siskon joka on myös suunnilleen samoilla viikoilla kuin minäkin. Heillä on rakenneultra ihan pian. Toivotaan että sielläkin olisi vauvassa kaikki kunnossa. Tiedä vaikka saisivat tietoonsa kumpi siellä on. Siinä saatettiin vähän vertailla asioita keskenämme samalla leikittäen vuoden ikäistä villipilli Viiviä. Tsekkasimme netistä jonkun sivuston jossa oli kuvina näytetty eri viikkoisten vauvojen sukupuolielimiä. Ne ovat oikeasti niin saman näköiset molemmilla että en todellakaan ihmettele jos äidit ja isit ovat saaneet väärää tietoa ultrista kumpi heidän lapsensa on.

Niin ja lauantai iltana kävin puntarilla. Se näytti yli kuuttakymmentä kiloa. Tervetuloa läskivitsit.

keskiviikko 18. tammikuuta 2012

vk 21

Kohta taas ultraamaan vauva dudea. Tässä olisi blogihistoriani ensimmäinen kuva joka on varta vasten otettu muulla kuin tietokoneen kameralla tätä postausta varten. Pakotin poikkiksen ottamaan. Valkkasin ovelasti tämän epätarkimman koska pyllyni näytti muissa kuvissa niin muhkuraiselta. Onko se oikeasti?! Apua.

 59.2kg


Kauhukseni huomasin kuvan takia että hervottoman kokoiset tissini ovat sitten nykyisin pienemmät kuin mahani. Ja jos tissini ovat hervottomat niin mahani on.. Suuren suuri. Ja tästä pitäisi vielä kasvaa..

tiistai 17. tammikuuta 2012

20+6 Raha

Kävin tänään hoitelemasa vähän asioita vähentyneiden työtuntieni vuoksi. Työkkäristä pyysivät saada työnantajaltani todistuksen jossa kerrottaisiin miksi tuntini ovat vähentyneet. On sattunut väärinkäytöksiä tämän asian suhteen (jos aikoo hakea tukea) että porukka on itse pyytänyt vähemmän työtunteja. Esimerkiksi ollakseen vaikka lasten kanssa kotona ja nauttia helposta elämästä toisten rahoilla. Minulla ei käynyt mielessäkään että niinkin voisi tehdä!

Pelikaupalla työskennellessäni ja tuntien vähennyttyä rajusti taistelin oman liittoni kanssa kolmesta kuukaudesta jolloin tunteja ei ollut paljon mitään. Sainkohan 3 kk ajalta 200e? Naurettavaa tuo ilmainen raha. Lisäksi taistelua tuotti myös se että en ollut saanut töihinpaluu rahoja kesälomaltani joka myös hidasti prosessiani entisestään. Rahaa ei siis tippuisi ennen kuin minulle oltaisi maksettu työnantajan puolesta. Arvata saattaa että ketutti. Siksihän minä hain liitolta apua koska rahaa ei tullut. Kaikkialta tuli kapuloita rattaisiin.

Raha on muutenkin ollut tässä tämänpäivän lempi puheenaiheeni. Mies haluaa edelleen kovasti muuttaa Helsinkiin ja kuin kysyin että mistäs me sitten rahaa saadaan niin vastaus oli että mietitään sitten siellä.. SIIS MITÄ HELKKARIA?! Idioottimaista. Hän, minä ja vauva uudessa kaupungissa kaukana tutuista (siskosta ja äidistäni jotka auttaisivat vauvan hoidossa) ja rahattomina. Ei tasan mitään järkeä missään muodossa. Itse en ole niin hullu että hyppäisin tuntemattomaan ja jäisin kotiloukkoon vauvan kanssa kaksin miehen juostessa kuppiloissa soittelemassa ja muut ajat ehkä treenaamassa tai tekemässä jotain muuta millä ei itseään ja varsinkaan koko perhettä elätä. Raha on valitettavasti yksi tärkein ja stressaavin asia elämässä enkä usko että ilman sitä pärjää.

Kannatan:
Liitto! Silloin (siskon mukaan) puolison tulot eivät vaikuta jos jäät työttömäksi ja toinen jatkaa töissään. Saat silti työttömyyskassasta apuja. Ainakin näin sen pitäisi mennä. Itse kuulun PAM:iin ja tullut käytettyä heidän palveluksiaan reilulla kädellä muissa kuin raha-asioissa.

maanantai 16. tammikuuta 2012

20+5 Rakenneultraus

Jännittelin aamulla enemmän tai vähemmän ultraan menoa. Mies ei tunnustanut jännittävänsä. Pakotin hänet soittamaan vauvalle kitaraa ja vauvahan riemastui (tai säikähti) ja telmi ympäri mahaani kitaran tahdissa.

Rakenneultra tehtiin ulkokautta eli *PLÖTS*, ihan mieletön kasa sinertävää, viileää geeliä pullautettiin vatsalleni. Siellä näkyi selvästi selkäranka. Välillä minusta näytti että niitä olisi ollut kaksi. Mutantti! Sillähän tuo ukko minua pelotteli koska hänen kännykkänsä paikka viimeisen kymmenen vuoden aikana on ollut tuossa kivesten vieressä, housujen taskussa. Ultraaja ei tosin mainunnut mitään poikkeavuutta joten menkööt tämä näköharhan piikkiin. Vauva oleskeli sen verran vaikeassa asennossa että vaikka sitä kuinka koetettiin tökkiä kääntämään asentoaan niin tämähän ei suostunut. Jäi kokonaan näkemättä kasvojen sivuprofiili, sydän sekä tietty se sukupuoli jota pikkusiskoni Lätty jännää ehkä eniten koko porukastamme. Sydämen näkymättömyyden vuoksi saimme uuden ultrajan keskiviikoksi. Ihan siistiä sinänsä koska kaksi ultraa koko raskauden aikana on niin vähän. :<<

Huomioita:
Näin näytöllä vauvan liikkuvan vaikka vain vähäsen niin tunsin sen samaan aikaan vatsassani. Kuinka siistiä hei! Eli se kun tunnen vauvan liikkuvan ei meinaa sitä että se oikeasti liikkuisi paljon. Se saattaa vaikka vain heilauttaa päätään.

En kestä valkosipulin lisäksi enää edes punasipulia. :I Se on hiukan pyllystä koska tykkään laittaa aina punasipulia salaattiin. Ei sitten helkkari.

sunnuntai 15. tammikuuta 2012

20+4 MIES TULI!!1

Perjantaina minua kuumotti jo lähteä töihin. Vielä tämä päivä jolle olin sopinut kivasti ohjelmaa ja huominen päivä jolle oli myös ohjelmaa JA SITTEN MIES KOTIUTUISI! Lauleskelein kammoittavalla äänelläni töissä normaaliin tapaani niitä näitä radion pauhatessa taustalla. Kaverilla joka minun oli tarkoitus tavata myöhemmin oli iskenyt pääkipu mutta se ei onneksi minua hidastanut (vaikkakin poltteli päästä kertomaan hänelle ja hänen tyttikselleen tästä maha asiasta) vaan näinkin toista kaveriani jo aijemmin. Kävimme syömässä Gobalissa, joka on kasvisravintola. Ruokaa oli maittavaa vaikka itse olen tälläinen sekasyöjä. Ehkä jopa enemmän lihaan menevä. Ruokaa sai lapata kattavasta pöydästä mitä itse halusi. Hinnoittelu tapahtui ruoan ja lautasen yhteispainon mukaan. Iltasella hyppäsin bussilla siskoni Lätyn luokse. Hän oli niin onnessaan siitä että kerrankin tulin hänelle yökylään että halusi hakea meille herkkuja. Kieltäydyin ja vetosin pari viikkoa jatkuneeseen syömäri kauteeni. Hän haki sipsiä silti. En syönyt vaan nukahdin melkein heti.

Lauantaina heräsimme hitaasti. Kävimme keskustassa syömässä kaksi kertaa ravintolassa (no siis mäkki oli toinen) ja sitten menimmekkin luokseni viettämään aikaa tyttöjen kesken. Mukaamme liittyi mäkkärin jälkeen työkaverimme jonka kanssa kiersimme vielä muutamat vaatekaupat. Löysin Seppälän alesta ihanan lämpöiset lapaset kolmella eurolla. Pääkohtana meillä oli mennä Marusekiin syömään ja juhlistaa lisää systerin kakskymppisiä. Syöminen on meidän suvussamme rakkautta, siksi syömme koko ajan. Paikassa oli uusi lista ja olin vähän paniikissa mitä voisin syödä. Sushi palaset houkuttelivat tuoksullaan niin kovin ja kirosin mielessäni sitä että en voi raskauteni vuoksi syödä raakaa kalaa enkä levää. Olin unohtanut kokonaan että nigireitä on olemassa. Niin ja kasviksia sekä tofua! Kokosin itselleni kanateryaki, avokado sekä tofu nigirit jotka uitin paljossa soijassa ja lempparissani ekstrana pyydetyssä wasabissa. Kannattaa muuten pyytää Marusekissa wasabia enemmän kuin normaalisti jos siitä pitää. Itse en sillä normi nokareella pärjäisi. Ainut erillinen työ jonka tein raskauteni eteen oli se että nappasin pienet levät irtsi jotka pitelivät herkkupalaa riisin päällä kiinni. Ihan hyvin voi siis raskaana käydä japanilaisessa nautiskelemassa susheista. ;D Syömisen jälkeen viihdytimme naapureita parituntia SingStarilla. Päättivät sitten kostaa lähes aamukuuteen kestäneillä bileillä. On erityisen huono musiikkimaku naapureilla.. Kasilta mies oli tulossa Tampereelle joten kiiruhdin häntä vastaan. Korkkarit eivät olleet paras mahdollinen vaihtoehto kylmään ja jäiseen ilmaan. Silti selvisin sinne ja nyt on hyvä mieliiii. <3 <3

perjantai 13. tammikuuta 2012

20+2 Armotonta biletystä, not.


M0rjeeens!

On kyllä sellainen perstukos jo toista viikkoa menossa ettei hyvälle tunnu. Siskon kakskyppisille tekemämme (no äiti teki!) ruhtinaalliset taco annokset painavat edelleen mahassa. tv. Söin vielä eilen kymmenen tacoa.

Mieheltä kaksvitos lahjaksi saamani Bolan käytön aloitin eilen. Lisäksi shokeerasin yhtä työkaveriani sillä etten ollut viikonloppuna armottomasti bilettämässä syystä että olen raskaana. Tuli yllärinä hänelle. Luultavasti oletetaan että kaikki alta kolmekymppiset ovat party haaard tyylisiä tyyppejä. Minä tykkään käydä keikoilla ja muutenkin istuskelemassa pubeissa. Eli hän on varmasti kuunnellut juttujani aijemmin kun olen ollut menossa jonnekkin tai viettänyt iltaa jossakin ja vetänyt päätöksiä että juon. Kyllä minä viihdyn pubeissa ilman alkoholipitoisiakin oikein hyvin kiitos. :)

keskiviikko 11. tammikuuta 2012

vk20

Rintsikat sponsored by systeri ja häntä ennen tätini. Kiitos siis molemmille.



Aamupaino juuri äsken punnittuna oli vaivaiset 58.5kg. Eilen aamulla painoin 59.5kg. OLOLOLOL.

Rinnanympärys on siis kasvanut kokonaisella kympillä!  Onneksi Kempeleen H&M:lla oli rintaliivien jatkopalat 1e jossa tuli mukana musta, valkoinen ja beige! Tietysti ostin ne pois.

Randomzz valitusta
Vuotanut 3 päivää jo verta nenästä. Kaksplussasta löytyi ketju joku kuukausi sitten ja siellä puhuttiin että normaalia kun limakalvot on herkillä. Osaa olla kummallisia vaivoja raskaana olevillakin. Äsken tusautin sellaiset verimöykyt nenästäni että säikähdin vähän itsekkin. Mainittakoot että ennen raskautta nenästäni on valunut verta korkeintaan kertaa kertaa.

tiistai 10. tammikuuta 2012

19+6 Raskauskipuja

Pohdin aijemmin jo sitä että missään ei ole kerrottu että raskaus kävisi kipeää. Ei käynyt meinaan mielessäkään ennen raskautta että jo alkuraskaudessa kivut vatsassa olisivat tuskaa. Kudoksien venymisestä johtuvia kipuja kuulemma. Nyttemmin olen päässyt niistä mutta voisin arvailla että kohdun kasvaessa lisää ja päällys nahkojeni venymisessä alkaa olo käydä tukalan kipeäksi.

Selkäkivut. Ei helkkari mitä meininkiä. Selkäni jo on nyt äärimmilleen notkolla ja vasta pari päivää sitten tätini näytti hyvän liikkeen venyttää ranka suoraksi. Olinhan minä saanut neuvolasta venyttely ohjeita mutta luulin että niitä tarvittaisiin vasta myöhemmin. Ehei, kyllä kannattaa venytellä ihan alusta saakka. Oman selkäni kipein kohta, josta valittelin jo aijemmin, sijaitsee siis tuolla yläperseessä. Nyt sen lisäksi ristiselkä on hajalla enkä usko että asiaa auttaa tämä istumatyöni.

Eilen illalla menin lattialle pitkäkseni ja nostin jalkani sängyn päälle tarkoituksena saada asento hyväksi. Karmeat kivut iskivät heti kun sain selän maahan. Miinus tietty notkolla oleva kohta joka ei suostunut maastoutumaan laatiaani pitkin. Koetin soittaa äidilleni mutta eihän hän sitä kuullut. Vähän aikaa paniikissa lattialla ollessani sain käännettyä itseni mahalleni ja ryömin ylös. Sängystäkin on vaikea nousta koska se koskee niin lujaa. En niin kestä jos tämä kipu pahenee tästä vielä. Ja tämä on kuulema normaalia! Normaalius in my ass.

maanantai 9. tammikuuta 2012

19+5 Paluu arkeen.

Eilen sitä sitten hurauttelin siskon poikaystävän siskon miehen kyydillä kotia kohti. Tarkoitus oli ehtiä Jyväskylästä Tampereelle lähtevään bussiin mutta kuski ajoi minua noutaessaan ojaan joten myöhästyimme hiukan tarvitusta ajasta. Onnekseni hän teki kiekan Tampereen kautta jotta pääsin kotiin. Siellä minua odottivat viikon mainokset sekä neljä korttia mieheltä. Hän osaa ottaa ilon irti tästä vauva asiasta ja allekirjoitti erään kortin karkuteillä olevana isukkina. :,D <3 Pikkusiskoni Lätty oli heti rutistamassa minua kun astuin kotiovesta sisään, hän oli päättänyt tulla luokseni jo lauantaina joskos kävisi säkä ja kotiutuisin jo sunnuntai aamuna. Siellä oli gluteenitonta herkullista pizzaakin valmiina. Ruoasta olinkin vähän huolissani. En nimittäin jaksanut käydä Siwassa enää puoliyhdentoista maissa illalla kun tulin.

Aamulla iski lumikasojen läpi rämpiessäni äkillinen pahaolo. Oksensin pienelle sivukujalle jonka toista puolta harjaili talkkari kuntoon juuri. Hän ei tainnut huomata tekemisiäni vielä silloin.. Kävelin vähän eteenpäin ja nousin suuremmalle kadulle. Taas se olo iski ja oksensin ihan kunnolla Siwan edessä olevan roskiksen alle. Ja talkkarihan näki. Arvata saattaa että nolotti.

Perus maanantai siis!


MUISTILISTA:
11.1 ke Lätyn synttärit
14.1 la Mies tulee Suomeen
16.1 ma Ultra
21.1 la Papan hautajaiset

perjantai 6. tammikuuta 2012

19+2 Kutinasta ja hammashuollosta

Ai niin. Unohtui kertoa mitä neuvolassa sanottiin hammashuollosta ja tästä jo viikolta 14 jatkuneesta kutinasta.


Hammahuolto ei ole ilmainen raskaana oleville. Asia on hyvin kummallinen koska se on tärkeä. Minulle on painotettu sitä (muissa kuin neuvola yhteyksissä) että kun vauvaa ruokkii niin ei saa samalla lusikalla syödä itse. Bakteerit siirtyvät äidin suusta lapsen suuhun. Eli jos äidillä on kariesta se siirtyy näin lapseen. Sama koskee tietty muitakin ihmisiä eikä vain äitiä.

Kutina ei selvinnyt. Se oli täysin selvää että allergiatestejä ei voi ottaa raskaus aikana. Voin koettaa korkeintaan viikonkuurin lievimmällä kortisonilla mitä apteekista löytyy ja jos kutina/ihottuma ei sillä helpota niin omalääkärille menox. En näe siinäkään mitään järkeä koska mitä lääkäri voi minulle tehdä? Todeta että olen allerginen jollekkin mutta ei voida selvittää mille. Lääkkeitä ei pahemmin voi määrätä ettei sikiö vaurioituisi. Enkä syuostuisi mitään vahvoja muutenkaan syömään.

Että termos.

torstai 5. tammikuuta 2012

19+1

Vieraissa olo vaikeuttaa bloggaamistani. Aina ennen olen systerin ja hänen miehensä luona ollessani ihan rennosti vallannut heidän tietokoneensa mutta nyt en. Tähän vaikuttaa suurimmilta osin se että huomioni vie tuo joulukuun loppupuolella vuoden täyttänyy kummityttöni Viivi. Aamulla hän vilkuttaa ensin minulle kädellä ja saattaa sanoa jopa "Moiii" tai "Heiii" ja sitten konttaa sänkyyni herättämään minua jos isi ei häntä sinne tuo. Siinäpä sitten kellimme vähän yhdessä (minä kellin ja olen stopparina ettei hän tipahda) ja hän puuhailee kiljahdellen omia leikkejään samalla hyppien tyynyjen päälle.

Viivi on kehittynyt tänäkin aikana kun olen ollut täällä. Hän kävelee todella pitkiä matkoja yhtäjaksoisesti. Se on hurjaa miten nopeasti nuo pienet kehittyvät. Kohta tuokaan rontti ei ole enää pieni vaan jo iso tyttö.

Tänään on tarkoitus mennä Sallulle ja opettaa tytöille muutamia tankotanssi liikkeitä. Saan ihan lääkärin luvalla viikolle 20 asti harrastaa kyseistä urheilumuotoa. Ultran mukaanhan olen jo 19+3 joten tämä kerta taitaa jäädä viimeiseksi sitten synnytyksen ja 3kk vatsalihasten levähdyttämisen. Sitten aijon jatkaa ja painaa kovempaa treeniä kuin ennen. Haluan kehittyä niin kovasti mutten ole uskaltanut raskauden takia harjoitella tosissani. Jos minulla olisi kamera voisin ottaa kuvan kuinka hassulta tankoilu näyttää ison mahan kanssa. Ei kovin eroottiselta. Mummo ajatteli tankotanssia seksitanssina. Näin hän oli sanonut tädilleni. Siksikin pitää näyttää mummolle että tankoilu on kyllä ihan muuta kuin seksitanssia. :D

maanantai 2. tammikuuta 2012

18+5

Faaaak. Tänään tapahtui jotian tosi jännää. Pelasin aamulla isosiskon lattialla Pokemonia DS nojailleen pyöristynyttä vatsaani vasten. Sitten tuntin kolme iskua ja ajattelin että pelikoneesta tulee nyt jotian häiriötä (ei se ole mahdollista oikeasti). Nostin koneen ylemmäs ja tunsin taas vatsassani jotain.. Nostin paitaani ja mitä ihmettä!! Joku pikku nilviäinen siellä telmi mahassani niin että se jopa näkyi! :D

Tulin viime sunnuntaina tänne pohjoiseen sukulaisten luokse. Siksi minua ei olekkaan näkynyt netissä. Eilen käväisin pikapikaa facebookissa kun sain kuulla poikkiksen äidiltä poikkiksen olevan netissä. He olivat ainakin Suomen aikaaa eilen illalla New Orleansissa.

Kummitytöltäni terveisiä seuraavin kirjaimin.. :D
oihu mig v  
h  
n jj y vfgy gcf g