maanantai 3. kesäkuuta 2013

Äipän vapaa (muttei kotona)

Viikonloppuna olin jo ihan hajalla lopetettuani joku päivä sitten maitobaarina olemisen. Soitin ämmille ja rukoilin apuja Ketun hoidossa. Hän suostui heti ja vieläpä sanoi odottaneensa aamu seiskalta että uskaltaisiko jo meille soittaa ikäväänsä. Meikäpä sitten otti ja nukkui pikapäikkärit Doctor Whon seikkaillessa taustalla. Mikä siinä muuten on että auringon paistaessa tekee mieli ottaa ne päikkärit? Olen nukkunut ehkä viidet taikka kuudet päiväunet kuluneen vuoden aikana mutta kesäisin ne tuntuvat onnistuvan helpommin ja aina juuri auringon paistaessa. Sopi minulle koska iltapäiväksi oli ohjelmaa luvassa. Kamuja ja Ylex pop joka oli ilmainen! 

Tämä oli ilmeisesti toinen kerta kun Ylex Pop on järkätty Tampereella. En ole ikinä edes tajunnut kuinka paljon porukkaa Keskustorille, eli ihan keskelle Tamperetta, mahtuu porukkaa. Paljonhan sitä mahtui ja varmaan enemmänkin olisi sopinut. Väenpaljoutta pääsi karkuun helposti puistoon joka tarjosi ainakin meidän porukalle keikan jälkeenkin hengähdystauon. Oli ihan siistii. Kiitos myös ylläri Joonakselle vierailusta. 

Sori laadukkaista kuvista. :D

Vipissä.
PAIDATTOMIA MIEHIÄ LAVALLA LOVe!
Superkamujen kanssa. Kuvan nappasi Solja. Kiitos. :)

Patistelin Villen kotiin ottamaan Kettua vastaan ämmin hoivista jotta itse sain jäädä vetelmään kebabin puistossa hyvällä seuralla maustettuna. Itse ruokakin oli hyvää. Kyllä tuntuu mielekkäältä olla ihan omana itsenäni päivän. Ihmettelin jopa sitä kuinka pystyin ottamaan mukaani tavallista pienemmän kassin jonne silti sujahti viltti, lämmintä vaatetta, vaihtokengät ja vesipullo.

Ketulla oli ollut hauska päivä kuten minullakin. On onni että oma äiti asuu samassa kaupungissa. Ei kaikilla ole tällaiseen hurvitteluun mahdollisuutta silloin tällöin kuten minulla.

2 kommenttia:

  1. Pidän kevyen epiksenä sitä, että kettu on jo käynyt oikeasti ulkomailla. Epistä epistä epistä.

    Epistä on myös se, että sulla on tuossa kuvassa to-si kiva tukka, ja vissiin myös tosi supereita kamuja :D

    Yheksän kiloa on kyllä mahtijuttu, mutta vielä voisi lähteä, nälkä kasvaa syödessä (jos niin voi tässä yhteydessä sanoa). Viime viikkojen tyhmien hormooniturvotusten lomassa ei kyllä tunnu siltä, että oisin laihtunu yhtään PLUS näin kuvan itsestäni rannalta, otettu alhaalta päin.voi sitä leukojen määrää :D

    Tein kettu varmaan alkaa pälättää aivan hetkenä minä tahansa, tytöt kuitenkin yleensä taitaa olla puheliaampaa sorttia, ja voi sitä hetkeä, kun lapsi älyää ottaa sormesta kiinni ja johdattaa toista sinne minne haluaa

    Voi juoksevaa aikaa

    VastaaPoista
  2. Heheh. Se on niin erikoista mitenkä kaikki mitä toisella on, haluaisi mielummin itse ja se mitä itse on saanut ei tunnu niin suurelta. Itse en tykkää matkustamisesta juuri ollenkaan ja siksi en näe isonakaan hommana meidän ulkomaan reissuamme. Tosin seura oli hyvää. ;)

    Kamut on kyllä ja tukkakin alkaa miellyttää vaikka onkin pitkä pitkästä aikaa. <3

    Voi kamalaa!! Kaikki random kuvat väärästä kuvakulmasta pilaavat itsetunnon pitkästi aikaa. Itsekkin tunnen välillä ihan siedettävää tyytyväisyyttä jo kroppani jostain osasta aina siihen asti kun törmään a) peiliin b) valokuvaan.. Tosin mullahan ihan oikeasti on näitä kiloja vielä reilusti takaisin lähtö painooni. Enkä tiedä edes aikovat muotoni lähteä vaikka kilot tippuisivatkin. Tissit ovat pienentyneet siitä edellisestä mutta kaikki muu näyttää pysyvän tiukasti.

    Kettu tosiaan puhuu jo ihan Oikeita sanoja! Hurjaa. Siis muutamia mutta kuitenkin. Tätä johdattamistakin on jo tullut jonkun verran. Ainakin portaissa. Hän oikein odottaa ja ojentaa kättään että AUTA. ;D

    VastaaPoista

Morjesta!
Saapi jättää palautetta, terkkuja yms. :)
Kerro vaikka miten oma päiväsi on mennyt.

Terkuin,
Lisa Love