maanantai 28. tammikuuta 2013

Ou nou

Morjens.

Täällä meidän Ketunpesässä on tapahtunut olkkarin lattian valloitusta lauantai illasta saakka. Sänkyyn asti ei kyetty. Saatiin jostain kunnon vatsapöpö ja eihän tässä elämässä ole jaksanut edistyä mihinkään muuhun suuntaan kuin vessaan. Ketulla oli sen verran tilannetajua että nukahti lauantaina jo iltaysiltä. Onneksi! En tiedä miten olisin selvinnyt eilisen päivän ilman äitiäni joka leikitti, ulkoilutti ja syötti Kettua. Samalla tuli ajateltua että miten oma äitini on jaksanut huoltaa meidät kun ollaan satuttu olemaan yhtäaikaa kipeitä. Lapsi on kuitenkin hoidettava joten jostain sitä ylimääräistä virtaa löytyy. Meidän perheessä se olin tietysti minä joka huolsi Ketun ennen apujoukon saapumista. Vikke koetti pysyä liikkumattomana asennossa jossa oli vähiten huono olo. Itse luulin hänen nukkuvan.

Oon lukenut joskus jostain että äiti pystyi nostamaan auton lapsensa päältä tosi paikan tullen. Oliko lie urbaanilegenda vai ovatko äidit niin suojelevia lapsiaan kohtaan?

Naarmunenä lauantaina (kuva otettu tietty ennen kuin en vielä itkenyt sisuskalujani ulos vessassa)

Tartutettiin Ketun mummi ja vaarikin jotka kävivät vierailulla ennen kuin pöpö räjähti. Lätty postasi myös whatsappiin kolmen maissa aamuyöstä kuvan itsestään kalman kalpeana. Eli hieno tauti tämä!

16 kommenttia:

  1. Ihana kuva. :) Paranemisia sinne!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kovasti. :) Itekkin tykkään kuvasta.

      Poista
  2. Hyi apua, vatsatauti on se kamalimmista kamalin tauti minkä voi saada. Niinkun näistä perustaudeista. Onneksi sait apujoukkoja, äidit varsinkin on aina niin <3 Vieläkö tauti jyllää, vai oletteko jo voiton puolella?

    ps. Varmasti nostaisin auton, jos poikanen sen alla olis. Vaikka kaksikin. Sitä kykenis aikamoisiin ihmetekoihin, jos oman lapsen henki olisi kyseessä. Sillon jouluna kun poikasella oli kurkunpääntulehdus ja luulin että tukehtuu ja pitää lähteä sairaalaan heti, mä puin alle minuutissa itseni yhdellä kädellä poikanen sylissä, siis laskematta lasta välissä maahan. En tiiä miten sen tein, olin niin paniikissa että jotenkin siitä suoriuduin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oltiin jo eilen voiton puolella kun kuume laski aamuyöstä. Oikein tunsin että nyt tuli voimaa. Aloitin jo aamusta vessan pesemisen, pyykkaamisen ja kaikkien kahvojen kloorilla pyyhkimisen. :D Sitten kävin auttamassa samaan tautiin sairastunutta pikkusiskoani ruokakassin merkeissä (ja myös ovenkahvat hinkkaamassa ja vessan suihkuttamassa).. ;D Loppuilta vaan maattiin koko sakki uupuneena mutta onnekkaina että pahin on ohitse.

      Tiiätkö luin sun tän kommentin bussissa eilen just kun tulin systeriltä kotia (sori vaan kanssa matkustajat.. en tosin kosketellut mihinkään ja koetin olla hönkimättä ympärilleni mutta eihän se auta tietty) ja purskahdin hiukan kyynelehtimään. Äidinrakkaus! Se on varmaan maailman suurin voima.

      Poista
  3. Yhh, sitä on nyt liikkeellä! Täällä töissä just koetetaan pestä käsiä, sulkea hanat kyynerpäillä ja pyyhkiä ovenrivat... mutta kun on miesvaltanen työpaikka niin eiköhän se noro vieltä joskus tule ;D. Kaksi sen on jo saanut!

    Söpö kuva! Ei oo pikku-Kettuun tarttunu pöpö? Paranemisia teille!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hahaa miehet! Ainakin useimmat. :D

      Norolta ei kyllä voi välttyä. Vaikka välttelis lähipiirissä sairastuneita niin sitten se tulee sieltä bussista vaikkapa. Meikä ei tiedä yhtänä mistä tää meijän tuli koska iski vielä muhun ja Villeen TASAN samaan aikaan ja me nyt ei olla ees tehty mitään yhdessä. yyliin ei olla nukuttukkaan yhdessä pariin viikkoon (kun toi vaan piirtäää..) :D

      Kettu oli hiukan syömättömänä ja kerran yöllä pulautti. Tai ainakin luulin että pulautti. Mutta ehkä se olikin örppä! :O Itkuisuutta ja kitinää ollut muttei mitään vakavaa onneksi. :)

      Poista
  4. Eikä!! Oksutauti ei kyl todellakaan kuulu niihin top 10 -pöpöihin. Tosi tosi pikaista paranemista ja jaksuja<3
    Ps. Voi miten ihana kuva Ketusta ja voi että, kun tyttö on sun näkönen!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos. <3 Ei tää siis ollutkaan mikään ruokamyrkytys niinkuin ehkä laitoin sulle viestiä. :D Kamala tauti vaan mutta nyt jo suht normi olo.

      Me ollaan sellaiset kaksi marjaa. ;) Toivottavatsi meitä luullaan ketun ollessa sisaruksiksi ikä äidiksi ja tyttäreksi. ;D hahhahaha.

      Poista
  5. Yyh, vatsatauti on kamalista kamalin :/ Paranemisia!

    Ihana kuva Ketusta <3 On äitiinsä tullut!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No niin on! Ja siihen päälle vielä saatiin molemmat (siis minä ja Vikke) lämpöä joka väillä nousi ihan kuumeeksikkin. Onneksi siitäkin selvittiin! Voittaja fiilis. Kiitos muru. <3

      Minäkin oon ollut joskus noin söpö. giHIHIhuhu.

      Poista
  6. urrrrrrr mutta mut voi myös aina pyytää apuun. kuten teittekin mutta anoppi ehti ensin. smy<3

    - jade

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Todellakin <3 Muista että itekin voit pyytää meitä apuun jos tulee jotain. Idea pyytää apua oli vielä multa mutta mulla ei ollu sun numeroa kun on uus puhelin. Meinasin muutenki soitella sulle perjantaina (mutta ei ollu numeroa ja onneksi niin!) että oltais tultu käymään k´Ketaleen kanssa. Hyvä säkä sulle! :D

      Eikä me oltais päästetty sua sisälle jos olisit päässyt apuun. "Jätä ne limukat siihen ulko-ovelle." ja tilisiirto. :D hahaha.

      Poista
  7. Moro Noro! Hyyi kamalaaa :(( Kettuko ei saanu tautia? Vatsatauti on kyl sitkee p*skiainen, varsinkin jos noro, pöpöt säilyy pinnoilla tosi pitkään :/ Yks talvi oltiin porukalla lapissa möksällä. Minä sain ekaks ja sitte muut kaatuivat perässä. Ei voi muuta sanoo ku onneks on 2 ulkohuussipyttyä :D:D meitin iskä oli ainoo joka säästy, varmaan jäällä nautittujen konjakkohörppyjen ansiosta... Mutta ennen meitä oli siis ollu toinen porukka jotka oli ollu taudis ja me tultiin parin viikon päästä vasta.... =)

    haliterkut <3 t.nammis

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Noro kyllä tosiaan viihtyy yllättävän pitkään elossa.. Olen samaa mieltä että s e on sitkeä paskiainen. Ite jynssäilin heti maanantaina kun olo oli parempi kaikki fiksut paikat. Tosin nyt pitäisi vielä luututa kämppä ja desinfioida kloorilla.. Ei jaksaaaaaa.

      Ketulla tauti näkyi vaan syömättömyytenä ja kiukutteluna. Siis tosi älyttömänä narinana joka asiasta. Ei yhtään hänen tapaistaan. Lämpöäkin oli vähän ja kerran yöllä pulautti meijän lakanat märäksi.

      Halauksia (virtuaalisia että säästyt tällä kertaa tältä)

      Jos nyt jotian hyvää niin noron ei pitäisi tulla about vuoteen jos sen on sairastaut. Jes!

      Poista
  8. Paranemisia sinne! <3 Ihana toi sormi suussa, meillä on kans Aavalla sormi aina noin, mutta toisesta kädestä vaan, syödessäkin välillä.. Kettu on hillittömän iso tyttö jo, se synty vasta.. Aika menee pelottavan nopeasti!! : )

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kettu on jo ihan jättiläismäinen.. Sellanen oikea pieni ihminen joka tekee mitä haluaa..

      Sormet ovat herkkua! Onneksi ei ihan kokoaikaa ole sormet suussa. :D Veikkaan ite että hampaita tulossa. niitä ei ole vielä yhtään puhjennut.

      Poista

Morjesta!
Saapi jättää palautetta, terkkuja yms. :)
Kerro vaikka miten oma päiväsi on mennyt.

Terkuin,
Lisa Love