maanantai 4. kesäkuuta 2012

Hurjuuksia jo nyt?

Takana huonosti nukuttuja öitä nyt jo lähes kahden viikon ajalta. Toissayönä en meinannut jaksaa nousta sängystä ylös mutta onneksi poikkis nappasi ulvovan vauvan sylistäni ja lähti kävelemään ympäri asuntoa vauva kainalossaan. Se yleensä rauhoittaa Kettua. Veikkaan että ketaleen itkuisuus johtui siitä asiasta että hän oli saanut purkkikorviketta ensimmäistä kertaa elämässään. Varmana otti mahaan kipeää eri ruoka kuin yleensä. Miksi hän sitten sai korviketta niin johtui siitä että äippä ja isukki olivat siellä NOKUn keikalla Kulttuurikahvila Hertassa. EWCn poikien auto hajosi joten he eivät ikinä tulleen Tampereelle.

Minua ei jännittänyt jättää 11 päivän ikäistä tytärtämme mummon hoiviin. Ennemmin jännitin sitä että mitä ihmiset sanovat minusta äitinä kun voin "jättää" lapseni jo noin pienenä ilman äidin turvallista syliä. Kaverit ja heidän kaverinsa paikanpäällä eivät paheksuneet minua ja Villeä, ainakaan meille. Sanoivat että tarviihan sitä käydä ulkona ettei höperöidy ja onnittelivat vauvasta kovasti. Hertta oli muuten yllättävän kiva. Miksi en ollut uskaltautunut käymään siellä aijemmin vaikka asuin naapurissa?  Jotenkin ahdistun uusista tilanteista ja se taitaakin olla syy tuohonkin mokaan. Hyvä kun uskaltaa edes uusissa vaatekaupoissa käydä. :D Keikka oli tosin huisa. Kiitos näille kolmelle miehelle siitä. NOKUa en ollutkaan ennen kuullut mutta jotenkin kummassa sain siitä Nirvana mielleyhtymiä. Omia kuvia keikalta en saanutkaan koska kuvasin koko setin videolle.

NOKU
kuvat : Sára Köteleki 
Kaikenkaikkiaan olimme kolmen tunnin sisällä takaisin kotona ja tissi vauvalle heti suuhun. Hän oli ollut kuulema oikein kiltisti (nukkunut melkein kokoajan) eikä jäänyt traumoja mummolle ja papalle.

Eilen piti piipahtaa Näsipuistossa rauhanfestareilla mutta vauva nukkuikin iltapäikkärinsä luultua pidemmäksi joten haimmekin vain Makuunista kunnon mättökarkit 10.40e että kyllä riittää. Nyt särkee mahaa. 

12 kommenttia:

  1. Toivottavasti ei yövalvomiset kestä kauaa...voimia *halaa*

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niimpä. Onneksi tuntuu että kokoajan alkaa hiukan hellittämään. :) Kiitos.

      Poista
  2. Mun miekkonen täyttää tossa muutaman viikon päästä 25 ja olis tarkoitus viedä se kuun lopussa/heinäkuun alussa yllärinä hyppäämään benji ja jättää vauva sitten hetkeksi mummille hoitoon. Mua jännittää jo nyt että miten mut tuomitaan heti paskaks mutsiks kun jätän niin pienen muutamaksi tunniksi hoitoon.. :< Yih. Tsempit valvomisiin, mut MÄKIN TAHON JO VALVOA VAUVAN TAKIA! :D Katotaan kuin nopeesti valitan sit että "MÄ HALUUN NUKKUU!" :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hahaha. :D (valvomis hommalle siis) Kyllä musta alkaa tuntua etteivät ihmiset enää tuomitse niin rankasti tuollaista vauvan hoitoon jättämistä. Onhan sellaisia ihmisiäkin paljon ketkä menevät tyyliin HETI töihin kun vauva on syntynyt. Musta on kyllä kiva hengailla kotona vaikka aluksi pelotti että mitä ihmettä sitä täällä vavan kanssa puuhaisi.

      Hei meitsin Villelläki ihan parin viikon päästä synttärit. Tosin 29 vee. Mitään noin jännää en ole hänelle keksinyt mutta aijon leipoa banaanisuklaakakun. AAAAAH.

      Poista
  3. Hyvä se on uskalaa jättää vauva hoitoon ihan alusta asti :) Aika harva varmasti tuomitsee ja jos tuomitsee niin toivottavasti tajuavat pitää mölyt mahassaan. Itse olin usein hoitamassa kummipoikaani, kun oli ihan pienen pieni. Vanhemmat pääsivät yhdessä jonnekin ja vauva-arki taas maistui paremmin.

    Jaksamista ja haleja <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No niimpä just tuo! Vauvan kanssa jaksaa sitten paremmin taas kun on päässyt katselemaan muutakin meininkiä välillä. Hulluksihan sitä voi tulla jos vaan kököttää kotona kokoajan (ja ok pihallakin vauvan kanssa voi olla ym) mutta on musta kiva käydä käydä keikoilla/leffassa/jossain minne vauvaa ei voi ottaa.

      Kiitos muru. <3 Ja tervetuloa kyläään.

      Poista
    2. Joo, pitää tulla joku viikonloppu! <3

      Poista
  4. Pyhpyh, pari tuntia turvallisten ihmisten kanssa ei vahingoita vauvaa mihinkään suuntaan, kun se muutama tunti voi olla ihn mahdottoman korvaamatonta vanhemmille.
    Mitä paremmin äiti voi, sitä paremmin voi vauvakin. Jos äidin hyvinvointi "vaatii" sitä parin tunnin irtiottoa sillointällöin, niin perhana, sitten mennään eikä meinata! :)

    Nii eli siis nii, samaa mieltä muiden kanssa, piti vaan päästä itse sanomaan taas. :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jeah! Tämä äiti otti eilenkin sellaisen irtioton että nukuin päikkäriiiit. ;D Mies oikein painosti minua nukkumaan ja sovittiin ettei vieraita maanantaille. Terkkarikin käski nukkumaan päikkärit. Olempas hurjala tuulella ollut. Kyllä teki muuten hyvää parin tunnin irtiotto yksinään makkarissa vaikkakin naapuri soitti pihalla suomihphoppia kovalla.

      Hyvä sanoa ääneen silti (helpottaa munkin oloa :D) ja eriäviä mielipiteitäkin tietty kuunnellaan vaikka ne olisivatkin vääriä. :)

      Poista
  5. Edelliset veivätkin jalat suustani. Tosin itse olin 3-4 kk niin kipeä synnytyksen jälkeen, että se vauva-arjen hoitaminen kotona oli ihan tarpeeksi iso fyysinen rasitus saatikka, että olisin pystynyt lähtemään mihinkään ihmisten ilmoille. Ehkä ehdein sitten alussa liiaksi kiintymään vauvaa, jotten uskaltanut / malttanut jättää kenenkään toisen hoidettavaksi. Kokemuksesta tiedän, että siinä rasittuu pää ihan turhan paljon, että elämä pyörii vaan vauvan ympärillä. Tosin olen kyllä kuullut toisilta äideiltä sellaisiakin kommentteja, että jos itse ei ole valmis jättämään vauvaa edes pariksi tunniksi niin ei osaa/pysty siitä vapaa hetkestä nauttimaan.
    Kuten muutkin on jo todennut niin tehdään, mikä iteltä tuntuu hyvältä ja itelle sopii.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Huh, sullahan meni pitkään kipuilujen kanssa. Onneksi ne ajat ovat nyt takanpäin. Toi on muuten hyvinkin totta (ja tuttua siskon kohdalla) että jos ei itse tunne halua ottaa sitä paria "omaa" hetkeä vauvasta, niin siitä ajasta ei sitten osaa nauttiakkaan jos koettaa olla ilman vauvaa. Systeri ei pystynyt muuta ekaan vuoteen ajattelemaan kuin vauvaa jos käväisi vaikka kaupassa. Minuu vähän on huolettanut jo että en kai ole ihan tunnevammainen koska minulle ei tehnyt yhtään pahaa jättää vauvaa turvalliseen hoitoon. Kukin tyylillään. :)

      Poista
  6. Rakas sisko, mie vain olen sellainen naaras leijona etten oikein vieläkin luota muihin kun omaan ja tyttäreni isään ja ehkä sinuun ja Sallan hoitohommissa. Minulla kyllä meni tosi pitkään että uskalsin mihinkään. 3kk synnytyksestä kävimme syömässä ja silloinkin muistan et kokoajan soitin tai laitoin tekstarin. Leffassa kerran olen käynyt ja seki oli vaikeaa..ihmiset on niin erilaisia. On jotenkin ihanaa että sinä osaat lähteä kauppaan ja pitämään kivaa iltaa ystävienkanssa ja ettei tule sydämen lyöntejä ja ajatuksia vain vauvasta. Pian nähdään ja kummityttösikin odottaa kovasti pikkuisen näkemistä. Jännittää. :))) oot rakkain <3

    VastaaPoista

Morjesta!
Saapi jättää palautetta, terkkuja yms. :)
Kerro vaikka miten oma päiväsi on mennyt.

Terkuin,
Lisa Love