tiistai 24. syyskuuta 2013

Kodinhengetär on vähän hidas

Mou!

Onko mitään ihanampaa kuin tulla raskaan ulkonavietetyn päivän jälkeen siistin ja puhtaaseen kotiin jossa odottaa vielä valmis ruoka valmiina? Mielestäni ei. Poikaystäväni on tässä asiassa samaa mieltä kanssani. Hän lähtee aamupäivästä töihin, on siellä ahkerana, ajattelee välillä perhettään lämmöllä ja tekee vielä kovemmin töitä. Kun tulee kotiinlähdön aika hän ajattelee hetken että entäs jos tänään olisi se päivä.. No ei se ole! Kotona odottaa luultavasti kovempi kaaos kuin hänen sieltä töihin lähtiessä. Tiskiä on kerääntynyt valtavat kasat, lattioita peittää vaate ja lelu kuorrutus. Pöydät, pöydän alla oleva lattia sekä seinät ovat saaneet myös osumaa ruoasta. Mahdollisesti tekemäni ruokakin on palanut pohjaan.

Minä silti tsemppaan ihan hulluna! Teen joka päivä kokoajan vähän siivousta. Siis ihan valehtelematta. Pidän myös kunnon siivoushetkiä niin että komennan Ketun isin kanssa ulos jota saan siivota rauhassa. Myös ämmi ja mummi ovat molemmat kokeneet kovan komennukseni "Ulos! Minä siivoan nyt." .. Ja sitten se puhdas koti kestää vain siihen saakka kun muu sakki astuu takaisin sisään. Vähintään se olen minä itse joka jättää tavaroita lojumaan minne sattuu jos joku muu sitä ei tee. Jatkan taas hitaasti mutta kokoaikaisesti siivoamisen uusintaa. Tavaroita tavaroita. Valitettavasti päivässä on vain tietyn verran tunteja ja minulla vain tietyn verran aikaa paneutua siivoukseen. Tyttö tulee ykkösenä. Oma viihtymiseni kakkosena

Meidän perheelle siis se ihanan siisti ja ruoalta tuoksuva koti on jäänyt totaaliseksi kuvitukseksi viimeisen vuoden ajaksi kaikesta kovasta työstä huolimatta. Minä en vaan ehdi tehdä kaikkea kokoajan uudestaan siihen mennessä kun Ville palaa töistä kotiin. Katsotaampa siis miten hän pärjää tytön ja kaaoskodin pystyssä pitämisessä alkaen ihan pian kun minä aloitan muut työt kuin kotityöt.



7 kommenttia:

  1. Ihana <3 Pikku hiljaa se oma tapa tehdä hommia sieltä tulee ja kohta ruokakaan ei pala pohjaan :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jos vaan kärsivällisyys riittäisi yhden asian tekemiseen kerralla se ehkä onnistuisikin. Oon tälläinen hätähousu! :D

      Poista
  2. Vastaukset
    1. Se on miehen (perintöä mummon kautta isälle ja sitten meille) ja rakastan sitä itsekkin kovasti. <3 OLi hassua kun tuollan astian kaksonen näkyi suomalaisesa huutokauppa ohjelmassa.

      Poista
  3. Mun "salaisuuteni" millä koti pysyy kuosissa: järkähtämättömät rutiinit joista ei luisteta (tai jos luistetaan niin sitten kärsitään siitä mukisematta) ja asioiden kerralla loppuun hoitaminen. Eli esim. ruokailun jälkeen kaikki sotkut heti pois (ei niitä ehdi myöhemmin enää hinkkailla, sitten on jo kymmenen muutakin sotkua odottamassa), lapsen levittämät legot laatikoihin kun niillä ei enää leikitä (saa toistaa sen sata kertaa päivässä mutta minkäs teet), kaikki tavarat paikoilleen HETI eikä huomenna ja yksi asia kerrallaan loppuun. Näillä toimilla saa arjen sotkut pidettyä kurissa.

    Sitten oon luonut siivoamiseen tietyt rutiinit. Tiskaan 2x päivässä aina suht samoihin aikoihin, lounaan jälkeen ja iltapalan jälkeen. Näin tiskivuori ei koskaan ole ylitsepääsemättömän valtava. Imuroin päivittäin kämpän kriittisimmät alueet eli keittiö plus eteinen, yleensä illalla ennen kuin poikanen menee nukkumaan. Pyykit pesen aamulla ja silitän seuraavana aamuna.

    Kun tekee kaikesta toistuvan rutiinin, niin kaaos pysyy hallinnassa eikä hommat tunnu sellaisilta "pitäskö tehdä, ei jaksais, ei huvita", koska ne on rutiinia mitä tekee tavallaan automaattisesti. Mutta myönnän, kyllä mäkin niistä joskus lipsun, aina ei pysty tai ehdi. Ja sen huomaa, vuorokauden jos makaa vaikka flunssassa tekemättä mitään noista, niin seuraavana aamuna kämppä näyttää siltä, kuin siellä olis ollut vähintäänkin päiväkotiryhmä mellastamassa. Joka kerta jaksan olla yhtä hämmästynyt siitä, miten yksi lapsi ja yksi muka-aikuinen saa aikaan niin kamalan sotkun niin lyhyessä ajassa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sulla on hyvä ellei jopa pars pointti. Kaikki pitäisi tehdä HETI eikä kohta. Oon samaa mieltä. Mun päiväni menee pilalle jo siitä jos sänky jää pettamatta aamusta. Siitä lähtee hurja alamäki ja kaikki tavarat vaan jäävät lojumaan minne sattuu. Pöytää ei muka ehdi pyyhkiä ym. mitä sanoitkin.

      Pyykeissä mulla on kanssa sama, aamulla! Se on paras aika pestä nini pääsee sitten loppupäiväksi ajattelemaan muita asioita. Tiskit pesin yhdessä vaiheessa myös aina aamuisin ja mies iltaisin. Sitten se vaan jäi.. Koetan ottaa uudestaan tavaksi.

      Kiitos vinkeistä! Ne ovat täydellisiä. Eli otan ohjenuorakseni NYT. Saa nähdä miten onnistun. :D Raportoin.

      Poista
    2. Sotku synnyttää sotkua, oikeasti! Sama käy mulle, jos jättää pedin petaamatta ja pöydälle tavaraa levälleen, niin illalla on sit kaikki mullinmallin. Mä luin/katsoin/kuuntelin (en muista mitä kautta tästä kuulin) kerran jotain tutkimusta joka tästä aiheesta oli tehty. Sen tutkimuksen mukaan ihmiset sotkee enemmän paikkoja jotka on jo sotkuisia, siistit paikat pidetään siisteinä. Oli testattu käytännössä jotenkin. Ja omien kokemusten perusteella todellakin allekirjoitain.

      Poista

Morjesta!
Saapi jättää palautetta, terkkuja yms. :)
Kerro vaikka miten oma päiväsi on mennyt.

Terkuin,
Lisa Love