perjantai 30. marraskuuta 2012

Meillä syyään


Meikää on tässä viimeaikoina hemmoteltu erinäisillä asioilla. Ystäväni S siskoineen olivat leiponeet makoisan vaalean mokkakirjain "kakun". Ja jep, suuri paljastus tähän samaan syssyyn. Ihka oikea nimeni. Kettu saa muuten väännettyä otsansa Pikku Myyn lailla kurttuun. Saa nähdä mitä muita yhtäläisyyksiä ilmenee.

Sarde pisti sitten hiukan vielä kovemmat panokset jääkaappiin. Nimittäin dominokeksipohjalla varustetun kolmen värin kakun Kinuskikissan reseptillä. Sori herkuista. Yleensä kuolaan Nellin pöytää mutta nyt oli aihetta juhlaan kerrankin koska makoisat asiat olinkin meitsillä. HAHAHHAAAAA NAM.

Kettu ei syö vielä kakkua tai sokeria vaan; perunaa, bataattia, sipulia, valkosipulia, tuoretta basilikaa, porkkanaa, parsakaalta, kukkakaalta, neljänviljan puuroa ja maissia nyt ainaskin. Oon ollut sen verran laiska ja ostellut Lidlista (halvinta mahdollista?) hedelmä-ja marjasose pilttejä.



Vasen kaakku by Sarde. Keskimmäinen "kakku" ja löysät "muffinit" by Lisbe.
Ja sitten ihmettelen että missä mun vyötäröni on? :,,D

keskiviikko 28. marraskuuta 2012

Ei toimi


Arvatkaapa ketuttaako? Meijän internetyhteys ei pelaa niinku pitäisi. Tähän tehtiin viimeviikolla joitain "parannuksia" ja arvaahan sen miten siinä sitten kävi. No ei toimi ei. Sen vuoksi olemme henganneet Ketun kanssa paljon liikenteessä. Ei ole äidille viihdykettä kotona. :D

Työpaikan pikkujoulut ovat viikonloppuna ja vaatteet eivät edelleenkään mene päälleni. Apua.



keskiviikko 21. marraskuuta 2012

Samixet/Wanha



Ensin me touhotimme yhdessä helisevällä puupalikka lelulla ja sitten pysähdyimme posettamaan kun sain Viken ottamaan kuvan hetken vinguttuani. Ei tuo tyttö ole kyllä yhtään enää mun näköinen. Koetimme sentäs pukeutua molemmat potkuasusteeseen. Kettu sai omansa ristiäislahjaksi ja minä kakskyt(joulu)kuusi-vuotis lahjaksi.

Aamuni alkoi muuten potkujen sävyttämänä sillä että Ketu opetteli sanomaan nopeasti "Ääti-ääti-ääti-ääti." Myös hiljaisesti sanottu "Äitihhh" on kuulunut Ketaleen sana makusteluun jo pidemmän aikaa. "Edistystä on tapahtunut nopeasti isänpäivän "Ba ba ba bababa."-sanomaan.

Lauloin itselleni paljon onnea vaan ensimmäisenä kaikista onnittelijoista. Pitäähän sitä olla joitain etuuksia vaikka Lätty oli yrittänyt tavoitella aamuseiskalta (en vastannut siihen aikaan). Kakkua saan kuulema vasta perjantaina koska se unohtui. Minäkin tein poikkiksen isänpäivä kakun viime perjantaiksi mutten unohduksen takia vaan ihan yleis hitauden takia. Niin ja toscapiirakka ei kelvannut vaan piti saada erikoiskakku.

On muuten suhteellisen siistiä että on facebookissa. Seinä täyttyy viesteistä aina kerran vuodessa. :D


Ps. Onnea myös rakkaalle Anskulle sinne Helsingin huudeille vanhentumisen johdosta. <3
Voin rehellisesti sanoa että unohdin mutta muistin tänään. 

maanantai 19. marraskuuta 2012

Onnistuminen ja sen tuho

AHAHHAHAHAHhahaaa.

Niin.

Siihen meni puoltoista tuntia mutta onnistuin vihdoin. Kettu nukahti omaan sänkyynsä. Ei tissi suussaan vaan tutti. Kainalossaan aavikkokettu, punakettu ja puklurätti (joka varmaan tuoksui maidolle). Onnittelen itseäni. Mies huitoo pubilassa ja meikä onnistuu ihan ite turvautumatta helppoon tissi-korttiin. Eli onnistumisen kunniaksi vedin puolet poikkiksen "Hyvää isänpäivää perjantaina" piirakasta. Oikeaan tasan siksi että se oli niin hyvää ja siksi koska mahani venyy uskomattomia määriä joten kykenen siihen.


Jeps. Noin luonnostelin perjantaina ihan suunniltani onnesta ennen kuin hän muutaman tunnin päästä heräsi kokonaan. Yöt ovat olleet yhtä tuskaa sen jälkeen.

Nyt kun vauvan pitäisi opetella nukkumaan ilman tissiä niin hän vain huutaa unissaan aina kun sitä pitäisi saada. Ennen vieroitusta se oli vain pientä yninää ja levottomuutta jos maitoa ei alkanut kuulua. Nyt taas edes maidon antaminen ei ole lopettanut itkemistä. Meikä on niiiii sippi. X______X Miksi tämä ei ole helpompaa? Milloin minäkin saisin nukkua yli 4h putkeen? Olis muuten hieno synttärilahja tytöltä äidilleen. Kunnon hedonisti vauva.

Kiinteät on myös aloitettu ihan kunnolla aamupuuroineen kaikkineen.

perjantai 16. marraskuuta 2012

161112

Ompa ollut toimelias viikko. Joka päivä olen onnistunut pakottamaan itseni liikenteeseen Ketun kera tunneiksi. Mikäpä siinä jos sattuu löytymään seuraa eikä tarvitse "yksin" hengata jossain kyhjöttäen. Yleensä valitsen kirjaston tai Koskarin siihen hommaan. Tosi oltiinhan me tytöt kaksin eilenkin Koskarissa etsimässä minulle talvitakkia ja tietysti testaamassa uutta jäätelönkaltaista herkkua Yugia. Wilmikselle kiitos tämän herkun ilmiannosta. Kyllä maistui! Käytiin samalla morjestamassa entistä myymäläpäälikköäni ja Ketu senkus hymyili menemään sievästi. On tuo kiltti tyttö. Samalla reissulla fiilistelin uusia Pokemoneja DS:lle. 

Tässä on meneillään pienennys projekti "joulux parempaan kuntoon" mutta se ei ole lähtenyt oikeasti käyntiin vielä sen enempää kuin että koetan hyötyliikunnalla saada painoa alas. Syömisen ovat samaa vanhaa eli kaikki mulle heti-meininkiä. Pohdiskelin tuossa ääneen Villelle että pitäiskö aloittaa diabetes ruokavalio joka piti raskaana ollessanikin painon liikkumattomana. Hänen mielestään se olisi hyvä asia koska syömiseni olivat silloin fiksut. Nyt kun näitä sipsipussin jämiä alkaa taas löytyä yhä useammin ympäri asuntoamme niin ei toimi. Olen syönyt sipsiä ja muita herkkuja poikkikselta salaa koska minua oikeasti nolottaa tämä turha mussuttaminen. Jos tekisin "laihduttamisesta" julkista niin ehkä pitäisi alkaa oikeasti hommiin ja tuloksia tulemaan. Alan vähentää nyt imetystä ja lisätä Ketaleen ruokavalioon sitä oikeaa ruokaa. Imettäessähän ei ole hyvä laihduttaa jotta maito pysyy, näin olen kuullut, en koettanut.



Ystäväni koira Usko rakastaa edelleen Kettua. On se jännä miten poikakoirillakin tuo hoivavietti on niin suuri. Vai onko se sittenkin vain paimennusvietti?

keskiviikko 14. marraskuuta 2012

Haaste - Kahdeksan random faktaa


Kiitos You know my name Lorale (<3) pisti haastetta meikele jo aikoja sitten mutta nyt vasta ehdin toteuttaa. Jos joku haluaa tehdä tämä niin meikä pistää tän juuri sulle.


Täysin random kuva. 

1. Olen kirjoittanut eräälle nettifoorumille about kymmenen vuotta.
2. Sieltä ja eräältä toiselta foorumilta olen löytänyt itselleni hyvin tärkeitä ystäviä.
3. Pukeuduin kahdeksantoistavuotiaana koko vaaleanpunaiseen ja se ihmetytti ihmisiä.
 4. Tutustun ihmisiin myös irl enkä pelkästään netissä. Netissä se vaan on jotenkin helpompaa. 
4. Työt jaksottavat elämää mukavasti. Nyt minulla ei ole lähes minkäänlaista rytmiä elämässäni ja se stressaa.
 6. Lempikarkkini tällä hetkellä ovat Dark Dumble ja Joulusuklaa (se punaiseen paperiin kääritty)
 7. Olen hiukan ujo mutta hyvinkin sosiaalinen joten sosiaalisuuteni voittaa yleensä ujouteni. 
8. Minulla on kokoajan ikävä tiettyjä ihmisiä joiden kanssa haluaisin olla enemmän

maanantai 12. marraskuuta 2012

Hiustenkasvatusprojekti

Itkin taannoon harventunutta päätäni muutaman muun hormonin täytteisen emännän kanssa. Hiusten tippuminen ei ole edelleen loppunut mutta vähentynyt huomattavasti. Onnekseni tajusin eilen että etutukkani on alkanut kasvamaan takaisin. JEEEE. Myöskin mainitsemani lähes kaljut läikät ovat täyttyneet lyhyestä untuvasta. 

Nyt vaan pohdin että vedänkö etutukan kokonaan lyhyeksi vai mitä häh. Talvella tosin pitkä lämmittää mukavasti.

Ne kasvavat vihdoin.
Vielä kun Ketu pääsisi vähän kummisetäänsäkkin raapimaan niin jea.
Eilen Ketun kummitäti Lätty kävi kyläilemässä ja me kävimme vastavuoroisesti tsekkaamassa hänen uuden kotinsa. Kuva tosin on meidän kaaosmaisesta kodistamme ja jo jonkun viikon vanha.

Meillä isukinpäivä on joka päivä joten mitään erikoista emme tehneet. <3 Ville <3