perjantai 29. kesäkuuta 2012

Nähtävää kasvua, ihan oikeesti.

Empä usko että se on isi joka kutistuu kovasta pyöräilyrytmistä huolimatta. Se on vauva joka kasvaa super nopsaan. Ensin Ketukka mahtui köllöttelemäään kunnolla kädellä. Nyt päällä on vaikeuksia saada huippurento asento samaisesta paikasta. Tyttö on kuin joku pieni eläin tuossa kädellä. Apina, laiskiainen, koala.. Piti oikein googlata kuvahaulla ja kyllähän tuo levyttää ihan samaan tyyliin kuin eläinkamutkin.

8pv
5 viikkoa + jotakin päiviä
Miten ja MIKSi vauvat kasvavat noin nopeasti? Tulee selkä kipeäksi vauvan nostelusta.


Ketulla ikää 1kk + 1vk

tiistai 26. kesäkuuta 2012

SOrry dyyyds

Anteeksi kun minusta ei ole kuulunut niin oman blogini puolella kuin lukemieni blogienkaan kommentti lootassa "loistavine" sutjautuksineni. On tullut hengattua sohvalla vauvan alla loukussa (edelleen olen paras patja mitä kämpästämme löytyy), pihalla ulkoiluttaen vauvaa ja olemalla muuten vain väsynyt homssuinen tyyppi.

Herkut pois-mieleni ei kestänyt neljää päivää kauempaa. Mieleni on niin heikko. OLEN HEIKKO NAINEN!! Helppoahan se raskaana ollessa oli olla syömättä niitä herkkuja koska sokeri olisi vaikuttanut vauvaani. Nyt kun ne pahat vaikutukset kohdistuvat tasan minuun niin ei sen väliä. Minusta tuntuu että näin väsyneenä käyn ainoastaan sokerilla.

Nukuttiin kerrankin päivällä samaan aikaan. Toimii jos osaa tai on kuukauden univelat.
Ps. Tissini ovat kokoa vauvanpää (huom kuva yllä). Huomasin tänään kun latasin kamerasta kuvia koneelle lauantailta jolloin nukuin puoleen päivään saakka heräten vain immettämään vauvan. Älkää pelästykö! Vaipan vaihdot ja vauvan kanssa seurustelu hetket järjestyivät isukin toimesta meikän levyttäessä sohvalla.

perjantai 22. kesäkuuta 2012

Viikon vilinää ja Ketukka 1kk



Huomasitteko hienon vertaukseni kaivattuihin Salattujen Elämien Matleenaan eli Jannen sanomana Matukkaan? Kaipaan niin Saliksia. :,,( Sunnuntaista keskiviikkoon hengailin systerin perheen kanssa. Käytiin vaatekaupoilla, Ikeassa, äipällä ja vaunuilemassa. Jos meidän tytöllä oli villit jalat jo mahassani niin kummityttöni Vivi omaa triplasti nopsemmat jalat. Senkin nopsajalka tytöt. Ja vauvan ihailu jatkui Vivin puolesta koko heidän Tampereella olo ajan. Ei sitä voi kun ihmetellä miten joku noin pieni osaa ihailla jotain muuta asiaa kuin itseään.

Kettu sai lisää lahjuksia kuten minäkin siskon perheeltä.  Mikäs meillä. ;) Nyt on esmerkiks mobilea, leikkikehää ja meitsillä boleroita tissien viilentymistä vastaan. Maakku taas toi vauvalle Hello Kittyn josta narua vetämällä tulee tulee tuttu sävelmä joka saa ainakin omat silmäni lurpsumaan. Nimesin sen nukahtamisleluksi.

Eilen käytiin vauvan kanssa neuvolassa. Siellä törmättiin erääseen pariskuntaan jotka olin bongannut aijemmin yhdestä läheisestä puistosta. Heilläkin miehellä oli pidempi tukka kuin emännällä, koira ja pieni vauva rattaissa kopalla (eli samaa ikäluokkaa kuin meidän). Kopastahan pienen vauvan tunnistaa. Vai onko isojakin koppia olemassa? Ehkä jenkkilöissä jossa kaikki on suurempaa? Olipa hauska sattuma että käymme samassa neuvolassa. Siinä pari sanaa ehdittiin vaihtaa ja hekin sanoivat että olivat nähneet meidät siellä puistossa kävelemässä. Sitä tulee kiinnitettyä enemmän huomiota muihin samassa tilanteessa oleviin enkä näköjään ole ainut. 
Neuvolasta lähdimme käväisemään muutamassa kaupassa hankkimassa täksi päiväksi ruokaa. Pakkasin tietysti kaiken rattaisiin ja lopulta oli lähes jo liian rankkaa työnnellä niitä kuumassa ulkoilmassa kotia kohti. Onneksi vauva nukkui suhteellisen nätisti koko reissun. Paitsi Neuvolaan mentäessä huusi koko matkan..

Ansku tuli pikaisesti ihailemaan vauvaa kun sattui olemaan Tampereella. Vauva heräsi vain hetkiseksi syömään ja vaipanvaihdolle. Saattelimme ystäväni keskustaan josta reippain askelin jatkoimme vauvan kanssa kahden taas takaisin kotiin. Matkalla jäin suustani kiinni ja mikäs siinä hyvällä ilmalla jäädä höpöttelemään nurmikolle. Sitten lomaileva pikkusiskoni Lätty tuli kylään ja viihdytti vauvaa että sain syödyksi. Suuntasimme yhdessä ulos läheiseen puistoon vilttien ja kirjojen kanssa. Siellä vauva taas ei suostunut nukkumaan kunnolla joten jouduin heiluttelemaan vaunuja ihan kokoajan. Läty nukahti ja lopulta kun hänet herätin oli jo viileä ilma eli kotiinlähdön aika. 

1kk

1kk
paino 4055g 
pituus 55.7cm



sunnuntai 17. kesäkuuta 2012

Viikonloppu loppu.

Ihan ok meni miitti eilen vauvan puolesta. En meinannut ehtiä sovitulle paikalle koska vauva ei suostunut nukahtamaan sitten millään. Lopulta porukka odotti minua + avecciani josta en ennakkoon ilmoitellut. Sain äidiksi tulo lahjaksi MANSIKOITA! Kiitos Otto. <3

Aivoni eivät kulkeneet hirvittäin nopeasti ja juttuni olivat tasoa "Kesässä ei ole mitään muuta huonoa paitsi ötökät.". Eli vaikka nautin ihmisten seurasta keskityin enemmän syömään mansikoita, banaaneja ja lihapullia. Kyllä siinä silti oma mieli virkistyi tuttujen ja uusien tuttujen keskellä vaikka fyysinen väsymys oli suhteellisen kova. Minuu tosin harmittaa että en jaksanut eilen illalla jatkaa iltaa samassa seurassa vaan kömmin sänkyyn. Aamusta en saanut ruhoani kämpästä ulos eli missasin myös yöksi Tampereelle jääneet kamut sunnuntain jatkoilta. Möh.. ;((

Btw, nyt on vaunulenkkeilty kävellen samanpäivän aikana n.6.5km johon sisältyi metsämaastoakin.

Koiralla tuli hätä kun vauva itki.
Pieni kertisgrilli jossa hyvä paistovoima joka pysyi yllä n.2h
#iloiset_anonyymit
Meitsi + Ketun roikale rattaissa.
Tälle päivälle tosin oli muutakin ohjelmaa luvassa kuin tavata kamuja. Nimittäin Hempe perheineen tuli katsomaan vauvaa. Kummityttöni Vivi 1,5v jutteli paljon enemmän tunnistettavia sanoja kuin viime reissulla josta on parisen kuukautta. Hän oli mielissään vauvasta ja sanoikin moneen otteeseen "Vauva, vauva." Jos pidimme vauvan lähellä "liian kovaa ääntää" Vivi alkoi sihistä meille että olisimme hiljaa. Kipaisi myös itsekseen ihailemaan nukkuvaa vauvaa. Hempe ja hänen miehensä saivat yhteistyöllä nukutettua vauvan pinnikseen. Siitä onkin aikaa milloin itse olisin onnistunut samaan. Ehkä taito kehittyy kuukausin kuluessa? 

Hempe huikkasi lähtiessään yöpuulle että on mustasukkainen meidän kiltistä ja helposta vauvasta. :D Täytyy todeta että ketun ketale on vain vieraskorea. Niin no saattoihan sekin auttaa asiaa että D-tippoja ei ole tänään nautittu. En minä eikä hän.

Toinen pieni silitteli hiukan pienempää nätisti kaltereiden välistä.


Vauva nyt 3vk+5pv

lauantai 16. kesäkuuta 2012

np. Ramones - Teenage Lobotomy (ja vauva nukkuu jes)

Varmasti KAIKKI hehkuttavat näitä kelejä ja minäkin edelleen. Tänään olisi erään pelifoorumin miitti ja tarkoituksena mennä päiväksi ensin rannalle. Ville on töissä joten päätin että otan miniketun mukaani miittiin. Pikkasen on jännitykset kohollaan koska tuo on vaan itkeskellyt, kitissyt ja huutanut viimeisen viikon. Vaihdettiin ne D-tipat Jekovitista Gefilukseen eikä auta. Nyt vauva pieree jatkuvasti, ilmeisesti joku uusien tippojen sivuvaikutus. Seuraavaksi taidan koettaa Relatippoja.. ÄÄh. Silmätipatkin kävin hakemassa jokunen päivä sitten mutta ei tuo vauvan silmien rähmintä helpota. Voi ressukkaa.

Kaikesta huolimatta lähdemme tänään rannalle ja pidämme kivaa aikaa. Tai siis minä pidän, vauva toivottavasti nukkuu onnellisena rattaissa puiden varjossa. Jos omistaisin jonkunlaiset kannettavat kaiuttimet ottaisin ne mukaan. Välillä tuntuu että tuo ei rauhoitu kuin kunnon annoksesta musiikkia. Tänään ollaan menty Ramonesilla.

Eilen Vikellä oli vapaapäivä mutta en saanut niitä kauan kaipaamiani päikkäreitä. Hän lähti kaverille pelaamaan ja minä sain vastalahjana tämän kaverin tyttöystävän Sarden omaksi seurakseni. Sarde toi myös pussillinen giganttisen isoja mansikoita. Ainakin kaksi niistä oli melkein siron nyrkin kokoisia. Tänään aijon hakea kyllä oman litrallisen mansikoita ja nautiskella ne ihan yksinäni koska olen tälläinen hedonisti Lissu. Jäätelöön ja muihin lisättyjen sokerien herkkuihin en koske. Kerran viikossa karkkipäivä pitäköön ainakin toistaiseksi. Hyvähän se nyt on sanoa kun tätä uutta "ruokavaliota" on kestänyt ööh.. kaksi päivää?

Ilta kymmeneltä olin jo aivan tiskirätin näköinen vetelä olento joten päätin mennä sänkyyn ja jättää vauvan kitisemään Villen hoiviin. Tämä oli "kosto" siitä että en saanut nukuttua päiväunia. Hyvä niin sillä sain nukuttua ilta kympistä yö kahteen! <3 V

Eilen illalla sohva, minä, isi ja kaikki mikä tielle sattui sai taas monoa. Sama meininki siis jatkuu kuin kohdussakin. Kuvissa myös meikän jalat kokoa 37 vertailun vuoksi.



Kettu on tänään 3 viikkoa + 4 päivää nuori.

torstai 14. kesäkuuta 2012

Se on niin ihanaa kun naama levenee.

..Ja varsinkin silloin kun oma äiti huomauttaa asiasta. Ai miksi en halua lähteä hänen kanssaa minnekkään ja käsken hänet ulos kotoni? Synnytin vähän päälle 3 viikkoa sitten ja kilollisesti olen melkein - ennen raskauduttua - painossani. Mutta naama on kuulemma levennyt! Pitäähän siitä sanoa mielummin ääneen kuin vaan ajatella hiljaa itsemielessään. Ihan kun en tietäisi levähtäneeni vähän joka puolelta mutta tarvitseeko siitä ihan oikeasti tulla sanomaan? Jos voisin olisin varmaan nytkin uimassa persettäni pienemmäksi. No en ehkä siksi että haluaisin itsestäni pienemmän vaan tasan siksi että pidän uimisesta.

Vielä loistavammaksi asian tekee se että tänään en ole syönyt mitään sokeriherkkuja vain pelkästään sitä oikeaa ruokaa. Väsyttää muutenkin ihan sikana kun pieni vaan kitisee eikä suostu oikein nukkumaan (muualla kun päälläni maaten eli olen "loukussa" vauvani alla silloin kun hän nukkuu). Vaunutkaan eivät toimineet tänään niinkuin toivoin. Ketale huusi vaunuissa pää punaisena mitälie. Hieno ajankohta tulla sanomaan että naamani on levennyt. Täydellinen.

Riku otti Fingerpori jazzeilla 2011.

You make my day!




keskiviikko 13. kesäkuuta 2012

Pikkukettu eilen

Kolmen viikon ikäisenä 12.6.2012.

Ei kovinkaan katu-uskottava.. Kummitytön vanha body on yllättäen vaaleanpunainen.
Testailtiin vähän Sailalta saatuja tossuja tuijottelun ohessa.
Ämmiltä saadussa makkarissa kelpaa nukkua.
Ylpeä isi ja vauvan pienet koivet. Body saatu lahjaksi Jadelta ja Niilalta.
Vauvaa on siis lahjottu paljon että kyllä sen kelpaakin hymyillä. Tosiaan 10.-11.6 pieni on alkanut väläyttelemään kunnon hymyjä saaden minut kyynelehtimään. Pitkään ei mennyt kun asiaa ääneen pohdin sunnuntaina ja jo sinä iltana isi sai todistaa sitä oikeaa hymyilyä. Minulle ketale hymyili kunnolla maanantai aamuna seurustellessamme keskenämme ja illalla. IHANA!

Tänään Ville joutui palamaan töihin. Itse en saanut nukuttua kunnolla koko yöhön ja aamuviidestä olen ollut kokoajan hereillä. Olis pitänyt vaan pumpata maitoa pulloon aamuyöksi Villelle koska hän kuitenkin valvoi toisen työnsä parissa. Päätin soittaa aamulla ämmin vauvan seuraksi joskos itse saisin nukutuksi. No empä saanut ja kello on jo puoli neljä. Tuli tosin käytyä Wilmiksen kanssa hakemassa ilmaista Ben&Jerrys jäätelöä Tammelantorilta. Aaaah! Olin itse unohtanut koko ilmaisen jäätelön mutta onneksi Wilmis soitti. Sitä ennen kävimme ämmin, Ketun ja Jessen kanssa Gopalissa ja Sorsapuistossa. Ensimmäistä kertaa myös imetin jossain muualla kuin kotona (kodiksi luen myös ämmin kodin ja Lätyn kodin) eli Sorsapuistossa. Ei se oikeastaan tuntunut oudolta emmekä saaneet edes paheksuvia katseita. Piti vaan varoa että vauva ei saa aurinkoa.

maanantai 11. kesäkuuta 2012

Kakkua vanhentumisesta

Tyhjentynyt mahapussini pilkistää.
Tänään oli taas upea ilma! Minäkin uskaltauduin herkkien tissieni kanssa ilman takkia ulkoilemaan. Mitäpä sitä takilla kun ei se kuitenkaan mene kiinni maitoa täynnä olevien tissieni kohdalta. Kaulahuivi ajaa saman asian tosin paremmin.

Ei kait tässä mikäs tässä. Vikellä vanhentumispäivä ja olin luvannut tehdä täytekakun. Ketale kaksplussan kautta saamaani BabyBjörn Miracle-rintareppuun ja ainekset tulille. Kauppareissunkin hoidimme ihan kaksin miniketun kanssa. Kätevää että voi oikeastaan ostaa kuinka painavaa ruokaa tahansa eikä kuljetuksesta tule ongelmaa koska vaunuilla liikenteessä. Lahjoin Villeä parilla Nintendo-aiheisella paidalla ja siiderillä kakun lisäksi. Parhaan lahjansahan tuo sai jo n.3 viikkoa etukäteen. ;)



Onnea onnekas kakunomistaja ukkeli.


sunnuntai 10. kesäkuuta 2012

2vk+5pv

Morjestaa!

Meillä on riittänyt säpinöitä täällä. Seurasta, vieraista ja lahjoista ei ole kyllä pulaa näkynyt. Kiitos! Tällä miniketulla ei tule elämästään turvallisia aikuisia puuttumaan. Uskoisin että kamujemme ja sukulaistemme ansiosta vauvalle kehittyy laaja sanavarasto. Vauvakin viihtynyt hereillä niin kovasti aamuisin etten ole päässyt käyttämään tietokonetta. Nyt tuo pieni rontti nukahti syliini vain aina välillä säpsähtääkseen hereille ja vaatiakseen huomiota. Kivoin  juttu hänestä tällä hetkellä taitaa olla muutaman pehmolelun suurten silmien tuijottelu, tissin imemisen ja hoitoalustalla makaamisen lisäksi. Saapa nähdä milloin tulee ensimmäinen oikea hymy eikä pelkkä refleksi vääntäessä keltaista pehmeää ulostetta.

Kettu ja isukki.
2 viikkoa ja 5 päivää nuorena
Kettu tapasi eilen ensimmäistä kertaa elämässään isomummonsa. Meidän mummo on vielä sellainen ihminen joka ei pidä ollenkaan matkustamisesta mutta hän päätti itse tulla tapaamaan vauvaa pohjoisen viileydestä junalla. Me kaikki luulimme että mummo peruu junaa lähön viimeistään tuntia ennen lähtöä mutta toisin kävi.

Muita ensimmäistä kertaa elämässä-asioita vauvalla eilen oli torilla hengailu, isotädin tapaaminen sekä ravintolakäynti. Ville toivotteli onnea ravintolareissuun että olemme aika kusessa kun vauva alkaa huutamaan siellä ja muut asiakkaat ärsyyntyvät ja kiroavat vauvat syvimpään rakoseen. Vasta on aiheesta ollut keskustelua kamujen kanssa. Kettu suoriutui kuitenkin kaikista uusista asioista kunnialla kitisemättä jättäen ne asiat kotiin. Jes!

Systeri käski pistää mahan piiloon. Se pömpöttää edelleen suhteellisen isosti.
Huomatkaa lyhyempi tukka joka on lähes täysin samanlainen kuin edeltäjänsä kypäräkin.

torstai 7. kesäkuuta 2012

Jekovit on ällöö



Aloitimme tiistaina D-tippojen antamisen miniketulle. En tiedä onko asioilla jotain yhteyttä mutta sen jälkeen ketale on alkanut huutamaan ikävän kovalla äänellä ilman hyvää syytä. Kaksi viimeyötä ovat olleet suhteellisen tuskaisia. Olen itse nukkunut ehkä tunnin putkeen ja poikkiskin on ollut kovilla alkuyöstä. Maistoimme molemmat tippoja ja hyi helkkari ovat pahoja! En ikimaailmassa suostuisi syömään tuollaista itse joka päivä niin miten tuo pieni sitten kykenee? Siskoni Hempe sanoi että Jekovit on ainoa D-tippa joka maistuu pahalle.. Saimme nämä tipat neuvolan terkkarilta kotikäynnillä. Apteekistahan niitä paremman makuisia (ja samalla kalliimpia) saa. 

Mutta jees, meitsi sai varattua kampaamoon ajan huomiselle. Uskalsin tehdä näin jännittävän teon ihan sillä että sain ostettua rintapumpun Isoliskolta. Tänään aamulla meillä kotona oli rauhallinen hetki. Vauva oli syötetty, vaihdettu kuiviin ja nukahtanut uudestaan. Koira ulkoiletuttu ja mies nukkui. Kokosin keitetyn pumpun ja iskin sen nänniini kiinni. Painoin kahvasta, tunsin painetta rinnanpäässä ja kappas vaan! Ei mennyt kuin hetki ja maitoa alkoi tihkua. Jaksoin pumpata 100milliä eilisten Salkkareiden seurassa mutta olishan tuota enempikin varmana tullut. 
kuva: hobbyhall.fi 

Sitten taas viikonlopuksi olisi keikka jonne haluan mennä ja aijon niin pumppaa pumppaa pumpata! (Jälleen) Kulttuurikahvila Hertassa huomenna Heko ja Hurjat pojat. Muutenhan en olisi tajunnut asiaa mutta jossain Hertan seinässä taisi lukea. Ylihuomenna sama orkesteri esiintyy Ravintola Kahvillassa. Soundcloudissa voi esmes kuunnella. :) Ja joo kyllä minulla on hyvin laaja musiikkimaku.

http://hekojahurjatpojat.com/


tiistai 5. kesäkuuta 2012

Rattaat ovat oikein jees.


Eilen olikin eka lastenneuvola kerta. Lähdimme matkaan hyvissä ajoin ja kävimme vähän istuskelemassa kirkkopuistossa. Olen maailman laiskin kävelijä joten on hyvä että matkanvarrella on penkkejä. Päätimme jo sunnuntaina että maanantaina ollaan ihan kolmistaan. Ollut älyttömästi ohjelmaa ja vieraita tässä viimeaikoina. Itse olin aivan poikki kaikesta ja kaikista joten sovimme että neuvolan jälkeen otan päiväunet. Terkkarikin siellä sanoi että näytän kalpealta, olenko saanut nukutuksi. Alkoi melkein naurattaa kysymys. Enhän minä ole saanut kovemmin nukutuksi. 

Vauva oli kasvanut hyvin. 3,7 senttiä oli tullut pituuteen lisää eli hän on nyt 53,7cm. Painoa taisi olla nyt 3385g. Kettu näytti myös kuinka hyvn hänen suolensa toimii melkein suoraan terkkarin päälle. Ylpeät vanhemmat katsoivat vieressä kauhulla.. Ilmeisesti tätä sattuu ja terkkarimmekin vain naureskeli että ainakin hän tietää että vauva toimii niin kuin pitääkin.

Neuvolasta kotiin päästyämme vauva jatkoi uniaan rattaissa ja Vikke patisti minut unille. Hyvillä mielin vetelin parintunnin päikkärit vaikka naapuri soitatutti suomihiphoppia pihalla. Itseasiassa kun musiikki loppui (poika alkoi puhua puhelimessa) niin heräsin. :D Ruoka odotti juuri uunista tulleensa ja vauvakin odotti omaansa suu ammollaan. Oli oikein leppoisa päivä.



Tänään menin rattaiden + vauvan kanssa ensimmäistä kertaa bussilla. Keksin kyllä kuinka nousta bussiin rattaiden kera mutta sieltä poistulo ahdisti. Onnekseni bussissa oli toinenkin äippä pienen tyttärensä kanssa ja kyselin häneltä vinkkejä. Kuulema ihan takaperin ja sehän toimi! Vike tuli pyörällä meitä bussipysäkille vastaan. Kävimme tosiaan sairaalassa vielä testauttamassa Ketun kuuloa joka näytti toimivan nyt ihan hyvin korvakarvojen(?!) kuivuttua. Vauva nukahti lähes heti kun kuljin kotoa ovesta ulos ja nukkui koko matkan sairaalalle, sairaala ajan, kotikävely ajan sekä jatkoi vielä kotonakin uniaan jonkun aikaa. Äsken hän heräsi syömään ja nukahti tissi suussaan josta nostin hänet takaisin rattaisiin. Hyvät kapineet indeed! <3

Ai niin! Meidän vauva on oppinut ärähtelemään. :D "MräääÄÄÄäh"

Pituus 53,7cm - Paino 3385g

maanantai 4. kesäkuuta 2012

Hurjuuksia jo nyt?

Takana huonosti nukuttuja öitä nyt jo lähes kahden viikon ajalta. Toissayönä en meinannut jaksaa nousta sängystä ylös mutta onneksi poikkis nappasi ulvovan vauvan sylistäni ja lähti kävelemään ympäri asuntoa vauva kainalossaan. Se yleensä rauhoittaa Kettua. Veikkaan että ketaleen itkuisuus johtui siitä asiasta että hän oli saanut purkkikorviketta ensimmäistä kertaa elämässään. Varmana otti mahaan kipeää eri ruoka kuin yleensä. Miksi hän sitten sai korviketta niin johtui siitä että äippä ja isukki olivat siellä NOKUn keikalla Kulttuurikahvila Hertassa. EWCn poikien auto hajosi joten he eivät ikinä tulleen Tampereelle.

Minua ei jännittänyt jättää 11 päivän ikäistä tytärtämme mummon hoiviin. Ennemmin jännitin sitä että mitä ihmiset sanovat minusta äitinä kun voin "jättää" lapseni jo noin pienenä ilman äidin turvallista syliä. Kaverit ja heidän kaverinsa paikanpäällä eivät paheksuneet minua ja Villeä, ainakaan meille. Sanoivat että tarviihan sitä käydä ulkona ettei höperöidy ja onnittelivat vauvasta kovasti. Hertta oli muuten yllättävän kiva. Miksi en ollut uskaltautunut käymään siellä aijemmin vaikka asuin naapurissa?  Jotenkin ahdistun uusista tilanteista ja se taitaakin olla syy tuohonkin mokaan. Hyvä kun uskaltaa edes uusissa vaatekaupoissa käydä. :D Keikka oli tosin huisa. Kiitos näille kolmelle miehelle siitä. NOKUa en ollutkaan ennen kuullut mutta jotenkin kummassa sain siitä Nirvana mielleyhtymiä. Omia kuvia keikalta en saanutkaan koska kuvasin koko setin videolle.

NOKU
kuvat : Sára Köteleki 
Kaikenkaikkiaan olimme kolmen tunnin sisällä takaisin kotona ja tissi vauvalle heti suuhun. Hän oli ollut kuulema oikein kiltisti (nukkunut melkein kokoajan) eikä jäänyt traumoja mummolle ja papalle.

Eilen piti piipahtaa Näsipuistossa rauhanfestareilla mutta vauva nukkuikin iltapäikkärinsä luultua pidemmäksi joten haimmekin vain Makuunista kunnon mättökarkit 10.40e että kyllä riittää. Nyt särkee mahaa. 

lauantai 2. kesäkuuta 2012

Kestovaippoja ja maidon keräämistä.

Meillä on ollut nyt kotona oloaikamme erilaisia kestovaippoja joiden sisässä käytämme bambuharsoa. Ihan hyvin toimii noin pienellä ainakin. Sitten kun pissaa alkaa tulla enemmän en usko että harso riittää kunnolla. Pitää luultavasti siirtyä tujumpiin sisätavaroihin. Bambuharsojen lisäksi meillä on muutamia sisävaippoja joissa parissa sisällä vielä lisäimua. Pyykkiä todellakin tulee mutta uskoisin sen olevan pienempi paha kuin maatumattomat vaipat kaatopaikalla. Selviydymme kerran päivässä pyykkaamalla tai jos käyttäisimme noita sisävaippoja voisimme pestä vauvan pyykkiä kerran kahdessa päivässä. Jouduin hakemaan paketillisen kertakäyttöisiä Pamppersseja koska pyykkituvan avain oli poikkiksella joka oli Helsingissä (ärsytti muuten, ei löytynyt ihan pienille vauvoille sitä ykkösvaippaa kahdesta lähikaupastani!) joista meni roskis täyteen yhdessä päivässä. On muuten suhteellisen kalliitakin nuo kertakäyttöiset vaipat. Yksi paketillinen joka sisältää 62 vaippaa maksoi 13,90e K-marketissa. Kuulemma isommista marketeista näitä voi saada hintaan 8,90e. Se kuulostaa jo paremmalle.

Kuoria kuivumassa. Niihin oli lurahtanut hiukkasen ulostetta. Samaa kuorta ei tarvitse vaihtaa joka kerralla jos tälläisiä onnettomuuksia ei satu. Ymmärtääkseni tuuletus riittää. Converse-sukat saatu mummon ja papan jenkkilä-matkalta.
Omat kestovaippamme olemme saaneet lahjoituksina siskoni perheeltä ja ämmiltä (äitini jonka mummo-nimi sitten muodostui saamenkielestä). Äiti vaan joskus raskausaikanani kysäisi että aijommehan käyttää kestovaippoja ja heitin varmaan kerrankin että "Joo joo" ja sitten niitä kuoria alkoi ilmestyä pikkuhiljaa. Sisävaippojen ilmestymisen tajusin vasta kotiuduttuani sairaalasta. Eiväthän nuokaan mitään halpoja ole. Varmaan sellainen perus hinta uudelle kuorelle on joku 15e-30e. Käytettyinä näitä voi saada hyvinkin halvalla kirppiksiltä ja tietty netistä. Vaikkapa facebook-yhteisöjen kautta tai erilaisilta vauva-foorumeilta. Olen ymmärtänyt että jotkun pitävät tätä vaipatusta ihan harrastuksena. Ostavat kauniita kuoria tai tekevät itse.

Meillä on erikokoisia kuorivaippoja luultavasti joku 15kpl ja sisävaippoja ehkä 8kpl. Yleensä pärjäämme päivässä kahdella kuorivaipalla joihin menee kaikki 8kpl omistamaamme bambuharsoa. Päivän välissä pesemme harsot, likaantuneet vaatteet, hoitoalustan pyyhkeet ja pyllyn/jalkojen kuivauspyyhkeet sekä puklupyyhkeet ja kieräytämme ne kuivausrummun kautta jotta niitä voi heti alkaa taas käyttämään. Kiitos pyykkituvasta uusi asuntomme. <3

Kattava tietopaketti kestovaipoista http://www.kestovaippainfo.fi/
Seuraavaa ohjetta käyttäen taittelemme omat harsomme Vauvakolmio - Onneaon.com

Muutama sisävaippa. ImseVimse on toiminut ihan jees.
Ville haki minulle eilen AVENT Rintamaidonkerääjän. Stokmannilla setti oli kalleimmasta päästä kun taas BabyStylestä saman olisi saanut paljon halvemmalla. Tiedoksi jos joku muu kaipaa tälläistä. Eli miten rintamaidonkerääjä sitten toimii? Se vaan asetellaan rintaliivin sisään nännin päälle siksi ajaksi kun imettää toisestä rinnasta. Samaan aikaan maitoa tihkuu talteen kerääjään. Maito pitää laittaa heti imetyksen jälkeen talteen jääkaappiin tai pakastimeen. Jäkessä se säilyy 48 tuntia ja pakastimessa 3kk. Sitä ei saa lämmittään mikrossa vaan lämmitys vesihauteessa tai kuten itse tein niin juoksevan kuumanveden alla jos maitoa on vähän. Jos säilöö maitoa muutamalla erikerralla niitä ei tule sekoittaa keskenään ennen kuin uusi maito on saman vilpoista kuin jo odottavamassa oleva. Itse säilön maidon kahteen eri tuttipulloon jääkaappiin ja kun uusi maito on jääkaappiviileä kaadan sen toiseen pulloon jossa on jo edellistä maitoa. Sitten keitän "jäähdytys maitopullon" odottamaan seuraavaa maidonkerääjä satsia. Maidonkerääjät pitää myös kiehauttaa ennen käyttöönottoa kuten tuttipullot ja tutitkin.

Rintamaidon kerääjiä 2kpl kuivumassa. Tuttia annettu kotona tasan kerran. Varmuuden varalta odottamassa silti.
Rintamaidonkerääjä paketti. 2kpl maidon keräämisen ja 2kpl suojia kipeille nänneille ei keräämiseen.
Suomenkielisiä ohjeita paketissa ei ollut.
NYT SITÄ MAITUA!