Vuosi 2012

Viimevuonna en tainnut tehdä tätä. Nappasin kysymykset MFF:n Lauralta mutta vastaukset ihan omasta päästä. Otin myös vapauden poistaa väliotsikon kysymysten keskeltä. Haastan muutkin miettimään näitä juttuja ja pistämään ylös vaikkapa blogiin/fb:n/päiväkirjaan jos sellainen löytyy. Ens vuonna on sitten kiva katella näitä vastauksia ja vertailla uuteen tilanteeseen.

1. Oletko saanut uuden ystävän tämän vuoden aikana?

Olen saanut hienon kourallisen äiti ja isi-kamuja niin irl kuin internetistäkin. 

2. Oletko tehnyt jotain tänä vuonna, mitä et ole ennen tehnyt?

Synnyttänyt ja jakanut kokoaikaisen huomioni tuolle pikkukelmille.  

3. Oletko seurustellut tämän vuoden aikana?

Kyllä.

4. Kerro pari parasta muistoasi tältä vuodelta?

Siskoni Hemu ja Sallu sekä kummityttöni Vivi ja Tico-koira tulivat luoksemme.  Olihan se aika hurjaa pienessä asunnossa mutta siskonpeti pelastaa.  

Rajaportilla saunomista Minnan kanssa.

Lätyn muuttoon ja sieltä pois pyöräileminen, YKSIN.

Tampereen toukokuisten vauvojen äiteihin (ja vauvoihin) tutustuminen.

Ketun hymyily.

Donkey Kong Sailan kanssa.

Saran leipoma kakku ja sen syöminen.

Kävelyt kauniissa Käpylässä hyvässä seurassa.

Uskomattomat intialaisherkut joita Ville on kokannut.

Yleis hengailu Tammelantorilla ja Sorsapuistossa Ketun nukkuessa.

Vivi suukottamassa Kettua. 

Ystävät eivät ole minua hyljänneet vauvan saannin vuoksi.

Meidän muutto tähän nykyiseen asuntoon oli stressaavuudessaan loistava ihmisten ansiosta.

Ja olihan tuo Ketun ristiäispäivä/nimipäivä myös ikimuistoinen kaikessa pienuudessaan.

Tekis mieli muistaa joka ikinen hetki kuluneesta vuodesta ja ihmisistä joiden kanssa aikani vietin. 

Kiitos.

5. Oletko riitaantunut kenenkään ystäväsi kanssa kuluneen vuoden aikana?

En ole riitaantunut mutta välit ovat viilenneet.

6. Oletko muuttunut paljoa viimeisen vuoden aikana?

Samanlainen olen. Tai ehkä hiukan rennompi? Ja olen parantanut syömätottumuksiani vuoden aikana aina lipsuen takaisin jättisuuriin annoksiin..

7. Oletko lihonnut?

Olen mutta myös laihtunut.  Ja taas lihonut eli kohta vois alkaa jo se laihtuminen.  

8. Oletko saanut porttikieltoa minnekään tämän vuoden aikana?

En ole.

9. Oletko ollut elokuvissa YKSIN tämän vuoden aikana?

En ole. Tosin sain katsoa yksin lähes puolet Sinkkuelämää 2 leffasta kotona mummon ja vaarin ollessa Ketun kanssa ulkona. Luksusta.

10. Oletko ottanut tatuointia/lävistystä viimeisen vuoden aikana?
En

11. Kuka oli paras uusi tuttavuus?

Meikä on kyllä ihan ihastunut noihin Tampereen äiti-kamuihin. Kuten myös moniin samankaltaisen tilan jakavaan täällä netissä.

12. Synnyttikö kukaan läheisesi?
Ei mutta olen kyllä lähentynyt synnyttäneiden kesken.

13. Kuoliko kukaan läheisesi?

Kyllä.

 14. Missä maissa kävit?

En oo Suomesta poistunut edes Haaparannalle.

15. Mitä haluaisit vuodelta 2013 sellaista, joka ei onnistunut vuonna 2012?

Sitä kuuluisaa omaa aikaa (isi pliis). Aloittaa jonkun mielekkään harrastuksen. Vaikka jatkaa sitä piirtämisen opettelua, tankoilua ja snoukkaamaan.

16. Mikä päivämäärä säilyy muistissasi vuodelta 2012?

Ketun syntymäpäivä.

17. Kärsitkö vammoista?

No joo. :I

18. Mikä oli paras asia, jonka ostit?.
Talvikengät itselleni.

19. Kenen käyttäytyminen ansaitsi kiitosta?

Oma äitini on saanut oman osansa kiukuttelustani. Muut eivät sitten juurikaan. Eli ämmille kiitos olemassaolosta.

20. Kenen käyttäytyminen aiheutti ahdistusta?

Systerini Hemun. Asetat mulle välillä niin paljon paineita vaikka et tee sitä tahallasi. Rakastan sua silti.

21. Mihin käytit suurimman osan rahoistasi?

Ruokaan.

22. Vuoden 2012 ihmiset?

Koko perheeni mukaan lukien tietysti Viken puolen, Sara, Saila, Markku, Kaisa, Ansku, Kirsi, Wilma, Maria, Minde, Riku, Jaana, Eveliina, Krisse, Otto R, Solja, Laura J, Joonas, Juuso, Emmi, Silja, Tomi, Jaakko, Jade, Marjo J, Niila, Tuomo, Marjo L, Marika, Heini, Nammi, Jori W, Juha A, Heikki, Mikko, Laura K, Venla S, Tiina, Anna-Kaisa, Anu, Saara, Sari, Juha, Meki. 
+netin ihmisiä

Tuli ekana mieleen mutta varmana muitakin muistuisi jos pinnistäisin hiukan.

Ilme kuin synnytyssalista. Miks? Not sexy at all.

23. Verrattuna tähän aikaan viime vuonna, oletko onnellisempi vai surullisempi?

Onnellisempi. Taisin olla tähän aikaan viimevuonna yksin suurentuneen itseni kanssa katsoen sängyssä nyyhkyttäen Buffya tai Smallvilleä.

 24. Lihavampi vai laihempi?

Eiks tää ollut jo? :(( No Lihavampi.

25. Rikkaampi vai köyhempi?

Köyhempi rahallisesti kun taas kokoemuksia(?haha lol) rikkaampi.

26. Mitä olisit toivonut tekeväsi enemmän?

Pidättyväisempi herkkujen suhteen.

27. ...entä vähemmän?

Syönyt jäätelöä ja karkkia vähemmän.(voisin myös miettiä vähemmän syömistä yleensä)

28. Miten aiot viettää uuden vuoden?

Jos kunto antaa myöten niin Lätyn katolle sain kutsun. Tosin saa nähdä huiteleeko neiti itse jossain hibbaloissa loppupeleissä ja olenko minä missä kunnossa. Lääkäriin ollaan menossa koko sakki tänään.

29. Jos voisit mennä ajassa taaksepäin ja muuttaa yhden hetken menneestä vuodesta, mitä se olisi?

En ottaisi niin raskaasti erään ystäväni sanomisia jotka johtivat puoleltani välien viilenemiseen. Lisäksi olisin halunnut olla mukana juhlimassa Sardea ja Wilmistä heidän synttäreillään. Niin eikä unohdeta joka vuotista erään nettifoorumin pikkujouluja jonne en ole ikinä päässyt mukaan.

Eli ens vuonna toivottavasti osaan pitää oman pääni kylmänä ja päättää itse mitä teen milloinkin. Ensimmäiseen asiaan josta mainitsin en luultavasti osaisi tehdä toisin vaikka pääsisinkin ajassa taakse. 

 30. Rakastuitko vuonna 2012?

Kyllä. Tyttäreeni.

31.  Mikä oli mieluisin tv-sarja, jota seurasit?

Fringe, Buffy, Muodon vuoksi, Veronica Mars, Salatut elämät, Uusi Päivä, Misfits.. Lista voisi olla loputon jos aikaa löytyis.

32. Vihaatko tällä hetkellä ketään, jota et vihannut viime vuonna samaan aikaan?

En.

33. Mikä oli paras lukemasi kirja?

En kyllä muista.  Käyn kirjastossa joka viikko mutta yleensä kannan mukanani repullisen sarjakuva kirjoja. Sarjiksista jäi mieleen ainakin koko Hopea Nuoli-manga sarja, En koskaan pitänyt sinusta, Chew, Apinatarha.. Äää en oikeasti muista juuri nyt muita mikä on noloa sanoa koska luin enneni hyvin paljon (ihan niitä "normi" kirjojakin).

34. ...entä musiikillinen löytö?

Mietin pääni puhki eikä mitään tulvi joten tylsä vastaus luvassa. En muista.

35. Mitä teit syntymäpäivänäsi?

Käytiin Marian, Villen ja Ketun kanssa Nanda Devin intialaisessa buffetissa mättämässä. Jea! Emmi kävi myöhemmin tutustumassa Kettuun ja sitten kiirehdin Niilalle muuttoavuksi (en oikeasti ollut kovin avukas).  Vike ei edes toivottanut mulle onnea ennen kun toivottelin itse sitä itselleni surkeana laulellen. :D

36. Mikä tai kuka sai sinut pysymään järjissäsi?

Rautaiset hermoni. Unohtamatta Sarden, Sailan ja Kirsin kärsivällisyyttä vuodatuksilleni.

Ihan kelpo vuosi vaikka itse sanonkin. Ei oikeastaan mitään tavallisuudesta poikkeavaa. Paitsi tietty tuo pieni syntyi ja minä en olekkaan enää minä vaan me(tai te).

Upgrade

Kuten pikaisesti mainitsin, Kettu on siirtynyt isojen vauvojen liigaan eli oppinut konttaamaan. Hemun ja ämmin mielestä Ketale on kontannut jo pidemmän aikaa mutta mitään en myönnä ennen kuin itse näin. Itsenäisyyspäivän aikoihin tämä uusi minua helpottava asia oli saavutettu. Tuntui jo hetken että hän ei ala ikinä konttaamaan opittuaan istumaan niin tanakasti. Toisin kuitenkin kävi ja lopulta nopeammin kuin olisin osannut arvata. Kukapa näistä tietää?

Kotielukat

Siihen samaan syssyyn noin viikon välillä oikeaa ylösnousemista alkoi tapahtua. Nyt jännittääkin että nakkaako se pahasti ympäri murtaen
 a) nenänsä
 b) kallonsa
 c) jonkun muun paikan

Arvauksia saa heittää mutta oikein vastanneiden kesken ei arvota palkintoja vaan korkeintaan saatte lähetellä minulle päin nenäliinoja.

Ollaan tosiaan koko sakki kipeänä. Ketulla silmätulehdus + paljon räkää päässä. Ärsyttää kun olisi niin paljon kaikkea mitä haluttais tehdä ja ystäviä keitä tavata (ehkä myös halata) mutta eiii. En halua tartuttaa muita enkä usko että kukaan kovin mieluusti ottaisikaan kipeyttä itselleen.

 

Löydä kaaoksesta pissa. 

Kettu on nyt 7kk+7pv

Söin seimen eläimet

Olisin halunnut työstää jotain perus pipareita mutta äidillä oli vaan näitä savannilta karanneita. Eli saanko esitellä; Erityisen rumat seimen eläimet.

 Ite tein, ite söin. 

Terrrvee. Minut tuomitaan varmasti joskus ylensyönnistäni mutta syön niin pitkään kun kykenen.
Ai niin, ollaan oltu taas reissussa. Vois melkeimpä sanoa että koko joulukuu on kulunut muualla kuin kotona. Nyt en suostu liikkumaan minnekkään Tampereen rajojen ulkopuolelle vaikka kiristettäis.

Ketun nukkuminen on välillä hiukan parempaan suuntaan. Välillä taas sitten ei. Meikä on niin tissitön kun tämä maitorumba loppuu. Tuo pikku kelmi btw konttaa ja nousee tukea vasten seisomaan. Tämä tarkoittaa sitä että minun on PAKKO alkaa siivoamaan ja lopettaa löysäily. :,,< Mikä kammoittava kohtalo.

Ite tein.. 

Toivottavasti kaikilla on ollut edes hiukan mukavaa joulua eikä ole tullut piiskaa risuja. Terkkuja kaikille! Menee taas joku hetki että tsekkaan lemppari blogit ja sitten päivittelen meijänkin kuulumisia paremmin.

Väsymystä=ketutusta

Mröööääh. Se olen minä takaisin kotona ja blogin(kin) ääressä. Sorbba en tainnut ilmoitella ennakkoon. Käväistiin tuossa sukuloimassa pidennetty viikonloppu. Meikäläinen sai vauvan hoidosta vapaita käsiä jotka olisin mieluusti kietonut poikkikseni ympärille mutta hän tuijotteli mieluummin tabletteja ja iPadeja.

Yöt ovat menneet tavallista huonommin. Viimeyönä laskeskelin että herätyksiä oli yhdeksän tai jopa kymmenen. Väsymys alkaa voittaa meikän ja siitä seurauksena otsaani koristaa suuren suuri miehinen uloke. Mitään ei jaksa tehdä (paitsi syödä). Syövätkö muutkin väsymykseen vai voikohan se johtua edelleen imetyksestä vaikka sitä olekkaan enää hurjan paljon?

s

Bonaria! Heitin Ketun lähes ilkosilleen pyörimään olkkarin lattialle kotiin tultuamme
... Löysin hänet hetken kuluttua kierimässä omassa ulosteessaan samalla tilsien sitä sormillaan. Ihana oikea ihmisuloste. Entinen maitokakassa kieriminen ei ollut mitään tähän verrattuna.

041212

Edelliseen postaukseen lisäys että oma äitini taiteili vielä sinisen linnanmuotoisen kakun. Tai ainakin siinä oli torneja. Hehe. Aikamoisia kakkumonstereita liikenteessä. Itsehän tahkoan jälleen taskumonstereita jotka paremmin Pokemoneina tunnetaan. Olen nykyisin myös Ninetailsin ylpeä omistaja. Kymmenen vuotta Pokemonien kouluttajana ja vasta nyt tajusin xiitata sen verran että tietäisin miten Vulpix kehitetään.. Mmh jees. Internet tekee sen liian helpoksi.

Ketun rontti on alkanut istumaan omin avuin. Sitä ei voi enää stoppailla uuden taidon suhteen koska hän vetää itsensä kokoajan pönöttämään "kilpajuoksijanlähtötilanne" asentoon. Toinen jalka suorana edessä ja toinen koukussa takana. Siinä pysyy muuten yllättävän hyvin paikoillaan. Muutaman kerran olen joutunut pelastamaan kaatumista säikähtäneen tytön. Tietysti yritän vuorata hänet tyynyillä ja peitoilla jotta pää ei kolahtaisi. Sekin tosin tuottaa hankaluuksia koska Ketu haluaa opetella konttaamista. Muutama metri onnistuu silloin kuin kukaan ei näe. Hän ottaa onnettoman pieniä askeleita kerrallaan joten silmät hämääntyvät vaikka seuraisi koko ajan tapahtumaa. Aika ninja.

Meikä on tuskaillut joululahjojen kanssa mutta nyt alan olemaan voiton puolella. Käytiin kunnon tyttöporukalla Ideaparkissa shoppailemassa. Minä ja Kettu sekä ystäväni oman samanikäisen pikkuisen kanssa. Sillä ajalla kun me emännät olimme kaupoilla oli ulos kehkeytynyt aikamoinen myräkkä lumineen kaikkineen. Lunta. <3

--

Pomputtaassa on arvonta. Käy ihmeessä tsekkaamassa blogiakin. :)

Meillä syyään

Meikää on tässä viimeaikoina hemmoteltu erinäisillä asioilla. Ystäväni S siskoineen olivat leiponeet makoisan vaalean mokkakirjain "kakun". Ja jep, suuri paljastus tähän samaan syssyyn. Ihka oikea nimeni. Kettu saa muuten väännettyä otsansa Pikku Myyn lailla kurttuun. Saa nähdä mitä muita yhtäläisyyksiä ilmenee.

Sarde pisti sitten hiukan vielä kovemmat panokset jääkaappiin. Nimittäin dominokeksipohjalla varustetun kolmen värin kakun Kinuskikissan reseptillä. Sori herkuista. Yleensä kuolaan Nellin pöytää mutta nyt oli aihetta juhlaan kerrankin koska makoisat asiat olinkin meitsillä. HAHAHHAAAAA NAM.

Kettu ei syö vielä kakkua tai sokeria vaan; perunaa, bataattia, sipulia, valkosipulia, tuoretta basilikaa, porkkanaa, parsakaalta, kukkakaalta, neljänviljan puuroa ja maissia nyt ainaskin. Oon ollut sen verran laiska ja ostellut Lidlista (halvinta mahdollista?) hedelmä-ja marjasose pilttejä.

Vasen kaakku by Sarde. Keskimmäinen "kakku" ja löysät "muffinit" by Lisbe.

Ja sitten ihmettelen että missä mun vyötäröni on? :,,D

Ei toimi

Arvatkaapa ketuttaako? Meijän internetyhteys ei pelaa niinku pitäisi. Tähän tehtiin viimeviikolla joitain "parannuksia" ja arvaahan sen miten siinä sitten kävi. No ei toimi ei. Sen vuoksi olemme henganneet Ketun kanssa paljon liikenteessä. Ei ole äidille viihdykettä kotona. :D

Työpaikan pikkujoulut ovat viikonloppuna ja vaatteet eivät edelleenkään mene päälleni. Apua.

Samixet/Wanha

Ensin me touhotimme yhdessä helisevällä puupalikka lelulla ja sitten pysähdyimme posettamaan kun sain Viken ottamaan kuvan hetken vinguttuani. Ei tuo tyttö ole kyllä yhtään enää mun näköinen. Koetimme sentäs pukeutua molemmat potkuasusteeseen. Kettu sai omansa ristiäislahjaksi ja minä kakskyt(joulu)kuusi-vuotis lahjaksi.

Aamuni alkoi muuten potkujen sävyttämänä sillä että Ketu opetteli sanomaan nopeasti "Ääti-ääti-ääti-ääti." Myös hiljaisesti sanottu "Äitihhh" on kuulunut Ketaleen sana makusteluun jo pidemmän aikaa. "Edistystä on tapahtunut nopeasti isänpäivän "Ba ba ba bababa."-sanomaan.

Lauloin itselleni paljon onnea vaan ensimmäisenä kaikista onnittelijoista. Pitäähän sitä olla joitain etuuksia vaikka Lätty oli yrittänyt tavoitella aamuseiskalta (en vastannut siihen aikaan). Kakkua saan kuulema vasta perjantaina koska se unohtui. Minäkin tein poikkiksen isänpäivä kakun viime perjantaiksi mutten unohduksen takia vaan ihan yleis hitauden takia. Niin ja toscapiirakka ei kelvannut vaan piti saada erikoiskakku.

On muuten suhteellisen siistiä että on facebookissa. Seinä täyttyy viesteistä aina kerran vuodessa. :D


Ps. Onnea myös rakkaalle Anskulle sinne Helsingin huudeille vanhentumisen johdosta. <3
Voin rehellisesti sanoa että unohdin mutta muistin tänään. 

Onnistuminen ja sen tuho

AHAHHAHAHAHhahaaa.

Niin.

Siihen meni puoltoista tuntia mutta onnistuin vihdoin. Kettu nukahti omaan sänkyynsä. Ei tissi suussaan vaan tutti. Kainalossaan aavikkokettu, punakettu ja puklurätti (joka varmaan tuoksui maidolle). Onnittelen itseäni. Mies huitoo pubilassa ja meikä onnistuu ihan ite turvautumatta helppoon tissi-korttiin. Eli onnistumisen kunniaksi vedin puolet poikkiksen "Hyvää isänpäivää perjantaina" piirakasta. Oikeaan tasan siksi että se oli niin hyvää ja siksi koska mahani venyy uskomattomia määriä joten kykenen siihen.

Jeps. Noin luonnostelin perjantaina ihan suunniltani onnesta ennen kuin hän muutaman tunnin päästä heräsi kokonaan. Yöt ovat olleet yhtä tuskaa sen jälkeen.

Nyt kun vauvan pitäisi opetella nukkumaan ilman tissiä niin hän vain huutaa unissaan aina kun sitä pitäisi saada. Ennen vieroitusta se oli vain pientä yninää ja levottomuutta jos maitoa ei alkanut kuulua. Nyt taas edes maidon antaminen ei ole lopettanut itkemistä. Meikä on niiiii sippi. X______X Miksi tämä ei ole helpompaa? Milloin minäkin saisin nukkua yli 4h putkeen? Olis muuten hieno synttärilahja tytöltä äidilleen. Kunnon hedonisti vauva.

Kiinteät on myös aloitettu ihan kunnolla aamupuuroineen kaikkineen.

161112

Ompa ollut toimelias viikko. Joka päivä olen onnistunut pakottamaan itseni liikenteeseen Ketun kera tunneiksi. Mikäpä siinä jos sattuu löytymään seuraa eikä tarvitse "yksin" hengata jossain kyhjöttäen. Yleensä valitsen kirjaston tai Koskarin siihen hommaan. Tosi oltiinhan me tytöt kaksin eilenkin Koskarissa etsimässä minulle talvitakkia ja tietysti testaamassa uutta jäätelönkaltaista herkkua Yugia. Wilmikselle kiitos tämän herkun ilmiannosta. Kyllä maistui! Käytiin samalla morjestamassa entistä myymäläpäälikköäni ja Ketu senkus hymyili menemään sievästi. On tuo kiltti tyttö. Samalla reissulla fiilistelin uusia Pokemoneja DS:lle. 

Tässä on meneillään pienennys projekti "joulux parempaan kuntoon" mutta se ei ole lähtenyt oikeasti käyntiin vielä sen enempää kuin että koetan hyötyliikunnalla saada painoa alas. Syömisen ovat samaa vanhaa eli kaikki mulle heti-meininkiä. Pohdiskelin tuossa ääneen Villelle että pitäiskö aloittaa diabetes ruokavalio joka piti raskaana ollessanikin painon liikkumattomana. Hänen mielestään se olisi hyvä asia koska syömiseni olivat silloin fiksut. Nyt kun näitä sipsipussin jämiä alkaa taas löytyä yhä useammin ympäri asuntoamme niin ei toimi. Olen syönyt sipsiä ja muita herkkuja poikkikselta salaa koska minua oikeasti nolottaa tämä turha mussuttaminen. Jos tekisin "laihduttamisesta" julkista niin ehkä pitäisi alkaa oikeasti hommiin ja tuloksia tulemaan. Alan vähentää nyt imetystä ja lisätä Ketaleen ruokavalioon sitä oikeaa ruokaa. Imettäessähän ei ole hyvä laihduttaa jotta maito pysyy, näin olen kuullut, en koettanut.

Ystäväni koira Usko rakastaa edelleen Kettua. On se jännä miten poikakoirillakin tuo hoivavietti on niin suuri. Vai onko se sittenkin vain paimennusvietti?

Haaste - Kahdeksan random faktaa

Kiitos You know my name Lorale (<3) pisti haastetta meikele jo aikoja sitten mutta nyt vasta ehdin toteuttaa. Jos joku haluaa tehdä tämä niin meikä pistää tän juuri sulle.

Täysin random kuva. 

1. Olen kirjoittanut eräälle nettifoorumille about kymmenen vuotta.
2. Sieltä ja eräältä toiselta foorumilta olen löytänyt itselleni hyvin tärkeitä ystäviä.

3. Pukeuduin kahdeksantoistavuotiaana koko vaaleanpunaiseen ja se ihmetytti ihmisiä.

 4. Tutustun ihmisiin myös irl enkä pelkästään netissä. Netissä se vaan on jotenkin helpompaa. 

4. Työt jaksottavat elämää mukavasti. Nyt minulla ei ole lähes minkäänlaista rytmiä elämässäni ja se stressaa.

 6. Lempikarkkini tällä hetkellä ovat Dark Dumble ja Joulusuklaa (se punaiseen paperiin kääritty)

 7. Olen hiukan ujo mutta hyvinkin sosiaalinen joten sosiaalisuuteni voittaa yleensä ujouteni. 
8. Minulla on kokoajan ikävä tiettyjä ihmisiä joiden kanssa haluaisin olla enemmän

Hiustenkasvatusprojekti

Itkin taannoon harventunutta päätäni muutaman muun hormonin täytteisen emännän kanssa. Hiusten tippuminen ei ole edelleen loppunut mutta vähentynyt huomattavasti. Onnekseni tajusin eilen että etutukkani on alkanut kasvamaan takaisin. JEEEE. Myöskin mainitsemani lähes kaljut läikät ovat täyttyneet lyhyestä untuvasta. 

Nyt vaan pohdin että vedänkö etutukan kokonaan lyhyeksi vai mitä häh. Talvella tosin pitkä lämmittää mukavasti.

Ne kasvavat vihdoin.

Vielä kun Ketu pääsisi vähän kummisetäänsäkkin raapimaan niin jea.

Eilen Ketun kummitäti Lätty kävi kyläilemässä ja me kävimme vastavuoroisesti tsekkaamassa hänen uuden kotinsa. Kuva tosin on meidän kaaosmaisesta kodistamme ja jo jonkun viikon vanha.

Meillä isukinpäivä on joka päivä joten mitään erikoista emme tehneet. <3 Ville <3

ÖÖÖäägäh

Voi apua mikä ällistyttävän kova huuto kuuluukaan vierestäni lattialta. Kettuhan se siellä mylvii mitenkäs muuten.

Vielä viikko sitten pohdimme ämmin (äitini) kanssa Vau.fi:sta saamani Lapsen kehitys 0-6-vuotiaan virstanpylväät -kirjasta tuijotellen että kyllä sen pitäisi jo osata äänteitä. Tyyliin just bababa ja/tai gagaga. No eipä ollut random ölinää lukuunottamatta sellaisia tullut mutta nyt muutaman päivän sisällä on alkanut muodostua sellaista settiä että loppua ei näy.

Ruoan haku reppureissu meni niin että Ketu älisi koko matkan. Hän ilmiselvästi jutteli takaisin minun ja Viken seurana. Niinhän kaikki muutkin tekevät joten hänkin. On se hiukan erikoista huomata oman vauvansa oppivan puhumaan. Nyt viimeistään pitää alkaa rajoittaa omia sanomisiaan ja samalla ääliömäisesti komennella seuraanikin siistimään kieltään.

Hirviönä liikenteessä

Hienoa vihdoin otsikko. Se onkin yksi sanotuimmista lauseistani kun tapaan jonkun.

"Sori oon hirviönä liikenteessä."

(Äippä olix tää se itseni morkkaamis lause?)

No juups. Ollut kiireinen viikonloppu muistaakseni. Tapasin esimerkiksi lapsuudenystäväni joka on myös saanut oman pienen söpöltä dinosaurukselta kuulostavan pojan. Muutin Lätyn ulos vanhasta kämpästä ja tulevan vuokralaisen sisään. Sain pyöräillä toista kertaa sitten synnytyksen pidemmän matkan. Syötiin Nammin kanssa helppotekoisia kaurakeksejä. Oltiin Ketun kanssa yökylässä ja vastavuoroisesti saatiin yövieraita. Niin ja sitten meikä oli eilisen illan perinteisillä Halloween kemuilla. Oli mukavaa. Kiitos emännät! 

Ketu kävi syömässä äitiä kesken hibbaloiden.
Ei ihmetellyt kasvojani.
..
Minä taas ihmettelin tänään sitä miten saan tekoveren hinkattua iholtani irti..

Poikkis pelmahti äsken pahanhajuisena kotiin ja hän ei ainakaan vielä suostunut postaamaan mitään. Aloitan hitaan pehmitys taktiikan jonka toimivuudesta ei voi olla ikinä varma. 

021112

Mitäs nyt? Perus settiä. Vikke lähti jonnekkin mökkeilemään poikien kanssa ja me Ketukan kanssa märehdimme tapamme mukaan kotona. Molemmat mummot ovat käyneet kyläilemässä ja voi sitä riemua miten Ketuketu tykkää mummoistaan.

Ville pui työpaikalla seksielämäämme (tai siis sen vähyyttä) joten ehkä minä voin puida sitä sitten intternetissä? Sopiskohan se? Kun meikäläinen hoitaa vauvaa 24/7 ei ensimmäisenä mielessä kun se nukahtaa ole sutinahommat vaan SOHVA ja Salkkarit. Joten pliiiiis kaikki kivat isukit, älkää lastatko kaikkia lastenhoito paineita vaan äidille vaan jakakaa hommat jos mahdollista. Vikke tekee niin paljon töitä (kolmea eriä huom) että hän ei yksinkertaisesti ehdi auttamaan minua niin paljon kun olisi tarvis. En valita hänen tekemästään päätöksestä tehdä hommia lähes kokoajan vaan kannustan jatkamaan ahkerasti. Eli turha märistä jos ei jaksa.

5kk osaamista

5kk ikäinen Kettu osaa uusia (ja vanhoja) juttuja

• Hempe tädiltä tuli opisttua kielen väänteleminen. Sitä on tehty kuluneen viikon aikana paljon. Kunnon Gene Simmons sanompa vaan.
• Kupista "juominen" on tosi kivaa. Oikeasti hän saa vain vähän hajuja mussuttaessaan mukia.
• n. desin satsi sosetta menee helposti oikeaan paikkaan. Suu aukeaa onnellisena jo porkkanalle, bataatille ja luumulle. Sormiruokailuna (ei soseena) maisteltu myös raakaa perunaa, porkkanaa, luumua ja kurkkua
• Valmiudet istumiseen ovat kunnossa. Ollaankin jumpattu paljon istumis asentoon. Hän ponkee itsensä hienosti ylös pitäen peukaloistani kiinni.
• Välillä säikähdän miten tyttö onkin jo tuolla vaikka jätin hänet tähän. Eli jonkinlaista ryömimisen kaltaista havaittavissa kovan huudon säestämänä. Heittäväthän kuulantyöntäjätkin raskaan painon huudon kera,
• Perus "kellonviisari"-liikkuminen opittu aikaa sitten.
• Ketu on vakavoitunut hieman. Kokoajan ei tule enää hymyä.
• Päiväunia päivään mahdollisesti jopa kolme. Rytmi alkaa kehittyä. JEa.
• Uusia äännähdyksiä

Paras lelu tällä hetkellä taitaa olla brion puinen palikka jonka sisällä kilikello. Hyvinä kakkosina tulevat leikkimatossa kiinni oleva lehmän korva joka ratisee sitä puristeltaessa ja Viviltä jäänyt kuorma-auto. Punainen kettu kulkee unileluna sängyssä ja sitä on muutenkin kiva rutistella mielummin kuin minua.

Jemmailen välillä leluja Ketun ikiomaan tätini tekemään kassiin jotta ne tuntuisivat taas uuden jänniltä. Kyllä sillä oikeasti taitaa olla vaikutusta kun pääsee temmeltämään lelun kanssa jota ei ole aikoihin (tai ikinä) nähnyt. 

271012

Jees. Viviltä jäi kaivinkone ja se on pääässyt kovaan käyttöön. Nimittäin ikenien kovaan käyttöön. Eilen Tampereella avattiin käyttöön Tampellan ja Mältinrannan läpi kulkeva silta pormestarin pitkän puheen jälkeen. Ennen vietin todella paljon aikaani Mältinrannassa hengaillen sekä tallipihalla. Ehkä uusi silta innottaa ensi kesäksi taas samoille paikoille? Ketu on alkanut himoita muiden kahvikuppeja. Eihän hän oikeasti sieltä mitään saa mutta halu olisi kova.

Eilen kävin myös ystäväni synttäreillä. Isi ja Kettu viettivät illan yhdessä meikän viettäessä laatuaikaa sipsikupposten (+ hyvän seuran) äärellä. AH SIPSIÄ! <3 Oli kyllä lystit kemut.

Empä saanut muuten tangon asennus apua. Vastaukseksi sain vaan "Entäs miun tanko?". 

241012 (kun en keksi mtn fiksua)

Aamulla siskos kaksikko kummityttöni mukanaan hylkää meidät ja tämän kuudelle henkilölle plus koiralle ahtaan asunnon. On kyllä ollut ihanaa nautiskella heidän harvinaisesta seurastaan. Sääli että Lätty on jossain ulkomailla missä lienee. Siitäkin on aikaa kun me kaikki neljä olemme samaan aikaan samassa paikassa ajan kanssa.

Vike lupasi asentaa vihdoin tankoni olkkariin jotta pääsen ihastuttamaan naapuriamme ikkunaverhojen aina unohduttua auki. Onneksi ei asuta jenkkilöissä koska muutoin olisin varmasti saanut jo syytteen/linnaa liiasta alastomuudesta kuten se joku tyyppi jonka ikkunasta sattui näkymään sisälle bussipysäkiltä. Hei kamoon, olen vain turhan iso ahdistaviin vaatteisiini ja liian pihi ostaakseni sopivia.

ps. Mitäs tykkäätte silmieni väriä korostavasta tummasta pussukasta?
Very sexy yes/no?

5kk

Monillekkin tuttu "Hyy hyy. hyy."-otus.

Paino: 6370g - Pituus: 67cm - pään ymp.: 41,9cm

Meikä on ollut jo yli puoli vuotta kotona. Huh huh. 

Parti parti laser parti.

Werstas oli ihan jännä paikka ja voin suositella vaunuillakin liikkuville. Meitä oli kuitenkin 4 emäntää ja vauvat eikä ongelmia tullut. Eilinen lenkkeily kuopattiin siinä hetkessä kun näin kaverini kauniit vaatteet (tosin äsken kävin Sailan kanssa reippailemassa). Käppästiin meille syömään kaverin suklaat ja vahdattiin Tukiaisen siskosten Tallinnan mehuretkeä. Kettu taas nautiskeli isukin laserpyssystä. Ai miksi aikuisella ihmisillä on sellaisia? Eihän tuohon tarvitse edes mitään järkevämpää selitystä kuin että NEHÄN ON SIISTEJÄ! Oli siis pieni valoshow illalla käynnissä.

Tunnustus. Voi kuulostaa monesta karmealle mutta mietin ihan tosissani tytölle nimeä Laser Säde ennen kun pääsimme yhteisymmärrykseen Ketun oikeasta nimestä. Sarjassamme Buffy Laser-Säde. Mixei?

Tänään odotan tulevaksi sukulaisia pohjoisesta ja itse suuntaan kaverin tupareihin. Hempe aikoi pärjätä oman tyttönsä ja kelmi-Ketukan kanssa.. Ihmeen soppaan meinaa itsensä upottaa. Onneksi Sallu on myös matkassa, hän ei vaan välttämättä vielä tiedä joutuvansa lastenvahdiksi. :D Että TERVETULOA TAMPEREELLE RAKKAAT SISKOSEIN. <3

Breikkaaja

Täällä aletaan voimaan jo paremmin kaiken yskimisen ja rään alta. Jeh. Eli tietysti täksi päiväksi on suunniteltuna paljon ohjelmaa. Museokierros Tampereen toiseksi suurimpaan museoon Werstaalle äiti ja vauva kamujen kanssa sekä tietty kahvilaan nautiskelemaan herkuista. Ehkä käväistään taas Rullassakin? Siellä on ilmaista käydä ja vielä hetken Pikku Kakkosen näyttely meinellään (21.10 loppuu). Kun eräs kamuni pääsee töistä lähdemme lenkkeilemään eli kävelylle.

Kettu on alkanut harrastamaan omatoimista breakdancea. Hän kierähtää ensin mahalleen josta yläruumiillaan nostaa takapuolen ja jalat ilmaan. Välillä näyttää siltä että hän tekee kaiken tuon vain päätä ja yhtä kättä käyttäen. Erikoisen jännän näköistä. Lisäksi hän osaa myös pyöriä hiukan jalat ja peppu maasta irti. Hän tekee sitä juuri tuossa vieressäni leikkimatolla. Ottaisin tänne kuvan mutta koska Ketukka telmii nakusillaan se saa jäädä toiseen kertaan.

Ai kiva.. Se kakkasi tuonne ja pyörii nyt ulosteessaan. Son moro! ->

Oijoi

Morjestaa!

Meikä on taas vaihteeksi kipeänä. Tiedä sitten vilustuinko pyöräillessäni vesisateesta huolimatta Pispalassa sijaitsevaan Rajaportin saunaan vai iskikö joku Hulluilla päivillä (joo kyllä minä kävin siellä vaunujen kanssa tukkimassa tiet vaikka aina vannon etten todellakaan mene). Toivon vaan ettei Kettuun iske. Mitä ihmettä tehdään sairaan vauvan kanssa? Tai mistä minä edes tajuaisin hänen olevan kipeä? En osaa yhtään käsittää kuinka yksin lastaan hoitava onnistuu pärjäämään itse sairaana. Meikä oli niin hajalla maanantaina kun voi ihminen olla. Vikeltä ei silti paljon apuja herunut (hän oli jumiutunut tietokoneelle tosin hyvästä syystä). Ihmettelen edelleen kuinka oma yksinhuoltaja äitini on kestänyt. Eipä tässä voi muuta sanoa kun että arvostan oman äitini kestävyyttä.

Rakas poikaystäväni on pidellyt tietokonettani panttivankinaan tehden tällä hommia lähes kokonaisen viikon. Eilen illalla koneeni vapautui vihdoin Villen kahleista (JEE) mutta hehkutin tätä voittoa katsomalla kaikkia hyvin tärkeitä ohjelmia kuten Kimmo, Teiniäidit, Roba, Salkkarit, BigBrother ja Hubotit..

Ennen kuin kipeydyin ollaan hommailtu kaikenlaista mukavaa kamujeni kanssa hengaillen. Sarden  kanssa käytiin perjantaina tsekkaamassa Rupriikin tarjontaa sekä TR1:ssa sijaitseva Michael Jackson näyttely. Perjantaisin varmaan kaikki Tampereen museot ovat ilmaisia ja ymmärtääkseni ne on kaikki suunniteltu niin että niissä mahtuu kulkemaan pyörätuolin/vaunujen kanssa.

Nyt lämmintä hunajaminttu juomaa kiduksiin ja Villen herätys.

Lisbe babbyna

Meikä oli sellainen 2860 grammainen kirppu syntyessäni. Minun ja Ketukan yhdennäköisyys on ilmiömäinen muutamia poikkeksia lukuunottamatta. Itseltäni puuttuivat ne "michelinin renkaat" jaloista joita Ketulle on muutama kehittynyt kovan vampyyrimaisen imemisen tuloksena. Ja pienellä tuntuu muutenkin olevan hiukan enemmän muotoja kuin minulla oli. (Nykyisinhän olen pelkkää naisellista pehmeyttä ja muodottomia muotoja hohoh.) Silmämme poikkeavat myös ainakin niin että omat mustuaiseni ovat aina olleet hyvin suuret ja Ketukalla normaalin kokoiset.

Jos me olisimme syntyneet mystisesti samaan aikaan ja meidät asetettaisi vierekkäin niin näkyvin ero olisi korvani jossa lehotti rankan punainen syntymämerkki.

Purkkaa nami nami

Tämmönen pikku juttu. Miten purkkakone voi aiheuttaa tuollaisen reaktion?

Ja jos jollekkin ei näy niin tässä pitäis olla video.

Poikaystävän ulkoilutuspäivä

Ketun avoimesta kirjasta löytyi Villen piirtämä kuva joka nyt komeilee yläbannerina. Tilauksessa olisi onnellisia unia pieni kainalossa (tai omassa sängyssään). Kuvan piirtämisen aikana me kuulemma koisimme onnellisina. Uskoisko tuota?

Voi mahdoton että oli muuten mukava perjantai. Vietettiin rennosti aikaa äidit, vauvat ja suuret kakkupalat -kombolla kahvilassa. Lisäksi tuli käytyä syömässäkin ja shoppailemassa MINULLE! Nyt on kuulkaas tällä emännällä ihan oikeat farkut jotka mahtuvat kiinni. Tälläisestä mekkojen suurkuluttajasta tuntuu kummalle iloita moisesta asiasta. Tosin iloitsisin varmasti enemmän jos omistaisin edes yhden imetykseen sopivan mekon.

Tiedossa tänään "romanttista" meininkiä lemppari ohjaajani Wes Andersonin ja poikaystäväni seurassa. Haemme Makuunista jättisäkin karkkia jonka vuoksi en kohta enää mahdu uusiin pöksyihini. Kettu lähtee ystäväpariskunnan riesaksi. Pitäisköhän pakata varmuuden varaksi leikkikehäkin mukaan? :D Minua ei jännitä Ketaleen puolesta vaan ystävieni. Tuo tyttö kun osaa olla aikamoinen .. Niin aikamoinen.

Kettu 4kk ja vähän päälle

Neljän kuukauden ikäinen Kettu osaa ja tekee juttuja

• Syö porkkanaa lusikallisen vastapuristetun maidon seassa
• Nukkuu kahdet päikkärit päivässä (!!JES!!) (oliskohan nyt neljäs päivä menossa näin)
• Kasvattelee punertavia hiuksiaan, mutta takaraivon kalju on edelleen kalju
• Juttelee enemmän
• Nauttii asioiden katselemisesta ja koskettelemisesta
• Kädet menevät suuhun turhan usein, kaikki menee suuhun..
• Liikkuu paljon.. Siis oikeasti tosi paljon.
• Haluaa "kävellä" niin että häntä kannatellaan ja hän itse tepastelee
• Rakastaa edelleen mustavalkoisia verhoja
• Pitää puiden lehdistä
• Tämän hetken lempilelut: Pehmeä Sonic-siili, leikkikehä ja äiti

Tässä ollaan viime viikon aikana tavattu ihmisiä ja "lenkitelty" minua Tampereen sievillä ruskaisilla teillä. En voi edelleenkään ymmärtää miksi ihmeessä halusin niin lujasti asua ydinkeskustassa kun täällä hiukan syrjemmässä on niin kaunista eikä pitkä matka silti minnekkään.

Maanantaisin MLL:n Laivatalossa järkätään vauvakerho johon ovat terveteulleita äidit, isit, mummot, papat vauvoineen. Jotenkin lahopäisenä kiirehdin paikalle jo yhdeksäksi ihmetellen että missä kaikki ovat.. Vastauksen sain siskoni intternettiä lainaten että ollaan pari tuntia etuajassa. Siinä tuli sitten testattua käydä Sokoksen salaatilla ensimmäistä kertaa kahdestaan Ketun kanssa. Hyvin onnistui! Vauvakerhostakin tuli ihan mielettömän hyvä mieli. Siellä oli muitakin kotona tylsistyneitä äitejä pienine vauvoineen.

Olen onnistunut yllättämään poikkikseni (ja itseni!!1) ruoan laitollani. Harvemmin on tullut jaksettua valmispizzaa uuniin lykkäämistä suurempaa tehdä mutta nyt kun Ketale on nukkunut useampana päivänä päikkärit niin meikänkin innostus keittiötä kohtaan on kasvanut. Jes. Kyllä musta vielä oikea kotia hoitava emäntä kehkeytyy. Joskus tulevaisuudessa.

Haaste

Tämä oli yllättävän hankala. Täytin osan kohdista jo päiviä sitten aina palatakseni tähän uudestaan tänään. Piti tsekata valokuvista mitä milloinkin tapahtui. Aika menee hurjan nopeasti ja koska mitään niin kovin erikoista ei ole tapahtunut en muistakkaan. Läpäläpämaan Samanthalta sain  tämän haasteen.

10 vuotta sitten ...
1. muutin asumaan Tornioon

2. notkuin 24/7 tietokoneella (en blogeissa enkä fb:ssa huom!)

3. opiskelin + harrastin tietotekniikkaa
4. irccasin liikaa
5. seurustelin erin pojan kanssa kuin nyt

5 vuotta sitten ...
1. asuin Tampereella koiran ja poikkiksen kanssa
2. minulla oli pitkät punaiset hiukset

3. opiskelin itselleni uutta ammattia
4. .. samalla tehden töitä videovuokraamossa
5. kävin suhteellisen paljon viihteellä netti ja työkamujen kanssa

3 vuotta sitten ...
1. Olin töissä pelikaupassa .. enkä sitten paljon muuta tehnytkään :D
2. no joo, ostelin sikana pelejä tietysti
3. kuulema kinusin vauvaa poikkikselta
4. näytin hyvältä (voin postaa vaikka pari kuvaa joskus niin uskotte)
5. .. ja pilasin kaiken kotipermanentilla mistä alkoikin hiusteni alamäki.

1 vuosi sitten...
1. tein toimistotöitä
2. kävin Helsingissä keikoilla
3. nautin lomasta sukulaisteni luona pohjoisessa
4. .. ihastellen kummityttöäni Viviä (joka oli silloin n. puolenvuoden ikäinen).
5.  aloitin blogin pitämisen about vuosi sitten

Kuluneena vuonna ...
1. olen oksennellut seinille vahingossa ja useasti
2. makasin sängyssä hyvin paljon
3. .. ja katsoin Smallvillea 10 kautta eli ne kaikki
4. on tullu syötyä suklaata enemmän kuin koko aikaisemman elämäni aikana
5. kosin poikaystävääni (ei suostunut)

Eilen minä...
1. kävimme morjestamassa Ketun kanssa toukokuisia vauvoja ja heidän äitejään

2. tein kaksi kertaa linssisoppaa

3. Sarde tuli kylään Aakkos-pussin kera! <3
4. imuroin (horraayyy)
5. olin ihan hurjan väsynyt. Haukottelusta ei meinannut tulla loppua. 

Tänään minä ...
1. heräsin virkeämpänä kuin aikoihin.
2. aijon viedä Ketun muskariin
3. ja käydä kirjastossa
4. koetin pestä pyykkiä pyykkituvalla mutta se olikin varattu koko aamupäivän. 
5. olen syömättä suklaata. Saa nähdä onnistuuko..

Huomenna minä ...
1. teen samaa kuin yleensä.
2. olen ruokaa vauvalle.
3. olen lelu vauvalle.
4. 
5. 

Ylihuomenna minä ...
1. ei niinku yhtään mitään tietoa. Ainakin samat kuin "huomennakin". 
2. tapaan äiti ja vauva kamuja! HAhAA! Olipas puuhaa hetkeksi. :)
3. 
4. 
5. 

Vuoden päästä minä ...
1. olen töissä tai kotiäitinä
2. voitan lotossa!! (toiveajattelua? enhän edes lottaa ikinä)
3. omaan hoikan varren (tämäkin toiveissa)
4. asun Tampereella (pliis Ville pliis)
5. saan nukkua öisin (pliis Kettu pliis)

Ei oo suunnitelmia, saa ehdottaa. :D

Paistaa se aurinko tännekkin

Tässä on ollut kaiken näköistä kuluneen viikon aikana. Vasta olin ihan maassa yksinäisyyteni vuoksi mutta sitten otin ja tein asialle jotain. Lähdin kotoa pois. Tuli käytyä MLL:n laivapuiston perhetalossa vauvakerhossa (pikaisesti mutta silti), Vauvakinossa, kaupoilla, Ikeassa, baareissa tyttöporukalla(!!1) ja mitä lie vielä sellaista extraa mitä ei ole tullut puuhattua yleensä tai aikoihin.

Vauvakino oli mielettömän mukava kokemus. Nihkeilin hieman sinne lähtemisen suhteen koska pelkäsin Ketaleen ulvovan tylsistymistään koko ajan. Pelkoni oli turha, muidenkin vauvat mesosivat. Kun yksi lopetti niin toinen aloitti. En ole ikinä nähnyt yhtä paljon vauvoja kuin kyseisessä leffateatterissa. Seurakin oli parhainta mahdollista toisen äiti kamun ja hänen pienen tyttärensä kanssa. Kiitos! :) 

Saa nähdä jaksaako sitä ensiviikollekkin järkätä ohjelmaa vai vaipuuko sitä synkkyyteen sohvanpohjalle ja lattialle leikittämään tuota pientä ronttia.

Häntähän ei voi jättää minnekkään yksin koska pyörii niin mahdottomasti. Lääkäri huomasi tytön ruumiinrakenteesta hänen aktiivisen liikkuvuutensa vaikka Kettu ei kerennyt edes näyttämään mitään pöydältä alas vierimisiä neuvolassa..

Ikävä ongelma

Viimeaikoina iltalehtien otsikoissa on pyörinyt kasvava lude-ongelma. Tietty niitä pieniä ötököitä alkaa ajattelemaan joten joka paikka tuntuu kutisevan. Ainakin itselläni selkä sekä tissivako. Aina kun alan raaputtamaan itseäni huomaan että irtohiuksenihan ne vaan siinä ihoani kutittelivat. Miten niitä saattaa olla kokoajan joka paikassa?

Päätin testata onko tässä nyt jotain kummaa mukana. Kieräytin kämmeneni todella kevyesti hiusteni läpi jonka seurauksena tuppo hiuksia oli kädessäni. Siis en todellakaan nykinyt yhtään hiuksistani. Silti hiuksia jää käteeni tupottain. Huomasin päässäni myös kaksi kohtaa joista iho paistaa läpi. Olen kaljuuntumassa. :,,I Googlasin ikävän ongelmani ja fiksuimman vastauksen sain imetystukilistan sivuilta. Kaksplussallakin asiasta on käyty kovaa voivottelua jo vuosia sitten. Asia selitetään hormoneilla. Eli kuten arvata saattaa, tämäkin on aivan normaalia. Kerrankin konkreettinen asia johon omatkin äitihormonini heittäytyivät uskomattoman valvomistaidon lisäksi.

Nyt loppui pompula fiilistelyt vaikka hiukseni yltävät melkein kunnolla kiinni (toistaiseksi).

Mites muut synnyttäneet emännät? Vaivaako hiustenlähtö teitäkin?

4kk neuvola

Pikku Ketun roikale kasvaa hienosti. Terkkarin mukaan normikäyrillä. Noista käyristähän en itse tiedä mitään mutta hyvä että on normaalia kasvua. Silmä rähmii edelleen ja aina nukkuessa muurautuu umpeen. Lääkäri sanoi sen olevan normaalia. Nenä on edelleen tukkoinen mutta sillekkään ei voi oikein muuta tehdä kuin jatkaa suolaliuos tippojen tiputtelua sieraimeen. Pahimmassa tapauksessa kyynelkanava pitää aukoa isommaksi nukutuksessa.. Mutta ei tässä mitään hätää vielä aikoihin koska tämähän on normaalia aina ensimmäisen vuoden tapaan.

Normaliusmaximus tähän neuvolakäyntiin taas yes indeed.

4kk 4pv

paino: 6050g - pituus:  65cm - pään ymp. : 41,2cm

...

3kk 5pv

paino: 5570 - pituus: 63,5 - pään ymp. : 40cm

(Nämäkin viimeksi unohtuneet tiedot saatiin nyt neuvolakortin arkistoon)

Olen ällöittävän hikinen ja haisen pahalle. Kohta pitäisi alkaa lähtemään muskariin nostelemaan tuota vauvapunttiani ja ilmeisimmin pökerryttämään muut äidit hajullani jos en ennätä suihkuun. Näin siinä käy kun meinaa myöhästyä neuvolasta. Morjens!

Tunnustus

1. Kiitä linkin kera blokkaajaa, jolta sait tunnustuksen.

2. Anna tunnustus eteenpäin viidelle suosikkiblogillesi ja kerro heille siitä.

3. Kopioi tunnustuksen Post it -kuva ja liitä se blogiisi.

4. Ole iloinen saamastasi tunnustuksesta vaikka se onkin kerrottu vain Post it -lapulla ja toivo, että lempiblokkaajasi jakavat sen eteenpäin.

Jeah sain Pikku Pelihyllyn mewtung:lta tunnustuksen että hän tykkää. Mii laikey.

En yhtään ole pysynyt kärryillä kenellä kaikilla tämä on nyt kiertänyt (ei tarvi jakaa etiäpäin sitten enää, saattee vaan tietää että tykkään) mutta jaan seuraaville:

Meikä tykkää teijän blogeista (ja teistä). Olkaapa hyvä!

It's All About Ava Emilia

Käpy matkalla ja käpy kasvaa Maisa

Läpäläpämaa Samantha

Uuden elämän alkeet Tirlittan

Vaippavuoron peikko supermutsi (vaikka sinuu ei oo näkynyt aikoihin)