Näytetään tekstit, joissa on tunniste arki. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste arki. Näytä kaikki tekstit

perjantai 13. kesäkuuta 2014

Hiekkaa suuhun ja kaverille kanssa.

Mou.

Luulin vielä hetki sitten että olisin ehtinyt kerätä paljon jaettavaa pääkoppaani mutta ei. En ole. Olen vaan juossut pää kolmantena jalkana paikkoihin kuten töihin tai sitten vaan coolisti ollut tekemättä mitään tärkeää. Paitsi tietysti hengannut pienen neidin kanssa.

Villen ystävä mielikuvitus Kalle halusi järjestää mieheni syntymäpäivien kunniaksi jotain pientä joten juhlittiin pienellä porukalla. Itse sankari oli armottoman pahanolon vallassa Kahvillassa edellisillan vietettyään. Kuulemma saan syyttää hänen veljeään. Kiitos Andy, kiitos. Veljekset kera mielikuvitus Kallen muistivat Villeä uudella Wii U:lla pelattavalla Mario Kartilla. Se on siis Super Mario hahmoilla pelattava autoratapeli erikoisine välineineen.  Mario-pelit ovat muutenkin kovassa suosiossa meidän isompien Nintendo-fanien keskuudessa. "Supper Maariota. Pelataanko Supper Maariota? Pelataako?" Kuuluu usein hänen samalla kantaen jotain useista Mario-peleistämme luokseni. Yleensä käsken pistämään pelin takaisin mutta välillä hellyn ja pistän levyn konsoliin. "JEEEEE! Pelataan!"




Olemme viettäneet tätä nykyä aikaa naapureiden kanssa. Joskus mainitsin että alku ei mennyt kovin hyvin (ovemme edessä olevan (?) tupakkapaikan vuoksi) mutta nykyisin voisin sanoa meidän olevan jo aika hyviä kamuja. Lapset odottavat toistensa seuraa, käyvät kyläilemässä, jakavat samat vesilammikot ja syövät hiekkaa vuorotellen hiekkalaatikolla suoraan lapiosta. Hassut pikkutontut. Hiekan syömistä en ymmärrä enkä usko että lapsetkaan. Taisi olla vaan jotain millä hauskuuttaa toista eli tyhmää yhteistä tekemistä.

Eräs ilta päätimme tarjoilla pienille iltapuuroa ulkona. Naapurin poika keksi että "Nyt Kettu, karataan!" ja he lähtivät viipottamaan puurolautasia ja meitä hämmentyneitä äitejä karkuun.







maanantai 28. huhtikuuta 2014

It's just a perfect day.

Tavallinen päivä.

Istuimme bussissa ja kysyin että passaisiko sitä käydä vielä kaupassa ennen kotiin menemistä? Joo kauppaan! Sain vastaukseksi.

Kiertelimme hetken aikaa ja mietin mitä kaikkea sitä nyt taas tarvitsisikaan. Ketale ihastui erivärisiin mutta läpikuultaviin keittiötarvikkeisiin. Monta kertaa kakkua leipovana ihmisenä muistin että on tullut kiroiltua monesti leikkaus tilanteessa sitä kakkulapion puuttumista. Kettu valitsi meille sinisen lapion jota hän heilutteli onnessaan kuin Link löytäessään jotain hienoa. Suunnistaminen kassoille ei ollutkaan mikään piece of cake. Tyttö halusi syliin ja minun piti totta kai samalla työntää lastenrattaat kapeita käytäviä pitkin päämääräämme. Kakkulapio viuhui silmäkulmassani, ei mitenkään uhkaavan näköisesti, mutta silti osuen todella kipeästi kuitenkin silmääni. Säikähdin ja tyttökin säikähti niin että alkoi itkeä. Minun vasen silmänikin itki. Toivon että näkö ei mennyt ja että tyttö ei karkaisi samalla silmääni pidellen näkökyvyn ollessa yhtä blur kuin teininä ihoa kuviin muokattaessa. Jostain sain voimaa maksaa pienet ostoksemme (kakkulapio, aurinkopuuteri ja ale ripsiväri) jonka jälkeen sujautin pelottavan sinisen muoviesineen takaisin Ketun pieneen kämmeneen. Hän lopetti raivoamisen ja nyyhkytysten lomassa sanoi minulle Rakas. - haluten takaisin syyliini. Sylistä uskalsi kassan neidille myös huikata Kiitos Heippa.




Terveisin,

Ylpeä punasilmä-äiti. 

sunnuntai 22. syyskuuta 2013

Perus tänään

Ompa mieltä ylentävää viettää kaksi peräkkäistä päivää krapulalta haisevien ihmisten kanssa. Ei minulla itselläni ole sellaiseen aikaa! Kettu alkaa tehdä jos jonkinlaisia tuhmuuksia jos häntä ei leikitä tarpeeksi. Pitää telmiä pihalla ja kieritellä kotona ympäri ämpäri niin että nauru raikaa.

Ja olinhan minä itsekkin liikenteessä viikonloppuna ilman seuraavan aamun tuomaa avuttomuutta. Ei vaan voinut. 

Tänään ollaan mm. käyty leikkimässä kavereiden kanssa. Paineltu kaikkia mahdollisia nappeja (hissien, suojateiden valojen) sekä huudettu lujaa jos ei ole napille yltänyt. Leivottu kasa syntymäpäiväkakkuja hiekasta. Poimittu luumuja sekä ylikypsiä viinimarjoja. Kiukuteltu. Köpsytelty sateessa leikkikentällä. Naurettu kippurassa. Katsottu leffa. Tiskattu uskomaton loppuvastukselle näyttävä kasa astioita. Nautittu myös aikuisesta seurasta. Syyllistetty poikaystävää hänen krapulastaan vielä nytkin.. Sori honey. <3 


Nyt lähden "lenkille" koska Kettu viettää päiväuniaan tähän aikaan illasta. ->