Takinkääntäjä

Joskus sanoin että en niinkään välitä urheilusta. En pidä siitä edelleenkään jos mietin asiaa liikunnan kannalta. Pyöräilystä, lautailusta, uimisesta, tankoilusta ja ilma-akrobatiasta (kankaat sekä renkaat!) sen sijaan pidän. Ajattelen ne kaikki ennemmin aivojumppa harrastuksiksi.Paitsi pyöräily joka on selkeästi vain fiksuin tapa liikkua. 

Mutta nehän ovat kaikki liikunnallisia harrastuksia! Missä kohtaan ajatteluni käänsi ne mukavaksi? Sama se, mutta kelpaa.

Välillä oikein tärisen jännityksen riemusta ennen tunnin aloitusta. Jo se että varaan itselleni tuntipaikan jostain aiheuttaa kivaa kihelmöintiä vatsassa sekä kämmenissä. Enkä nyt edes meinaa mitään pientä kiherrystä vaan aika suurta.

En osaa silti vieläkään käsittää että harrastan liikuntaa. Wtf minä. 

Löytykö kohtalotovereita? Ensin vihataan mutta ehkä ei sittenkään kohta..

Hyvin hikiset pyöräilykamppeet ja edelleen hikinen minä arkivaatteet niskassa. Kuva siksi koska värimätsäys vahinko.

Piirretään JOOO!

Suuressa suosiossa ovat kellot, ympyrät ja viivat. Monesti meitä isompia kehotetaan topakasti jäljentämään neidin jalat ja kädet paperille. Viimeviikolla hän oivalsi myös valmiiden kuvien värityksen hienouden. Ehkäpä syntymäpäivälahjaksi tulee värityskirja tai kaksi.

Kuvat tehty yhteistyössä Ketun kanssa.

Kömpelöä ystävyyttä

Vietin eilen mielenkiintoisia aikoja linja-autossa Ketun kanssa. Hyppäsin tuttuun turvalliseen bussiin keskiovista kuten tavallista. Keskustorilla muutama mummeli ihmetteli nousuaan väärään bussiin ääneen. Ei tämä normaalisti kaartanut tähän kyseiselle pysäkille heidän mukaansa. Minä en asiaa sen kummempaa miettinyt koska mielestäni pysähtymispaikka oli tavallinen. Olimme tosiaan matkalla Ikeaan hakemaan pattereita ja suurimpana syynä reissuun oli äiti ja lapsiystämme tapaaminen. Jonkun aikaa matkattuani aloin jo hiukan ihmetellä kyydin vain jatkumista. Ihmettely oli omiaan koska pysäkkiäni ei tosin koskaan tullut! Jossain Vuoreksessa (eli aika kaukana lähtöpisteestä..) rohkenin kysyä kanssamatkustajalta bussin numeroa. Sehän oli täysin väärä! Siis olin noussut itsekkin totaalisen väärään bussiin mummojen tavoin. Onneksi joku osasi lohduttaa että Hervannasta (aivan väärässä suunnassa lähtöpaikkaan tai menopaikkaan verrattuna) kyseinen bussi tulee takaisin päin ja aika lähellä Ikeaa on pysäkki.. Ja tämähän ei ollut ensimmäinen kerta kun hyppään väärään bussiin. Ehkä viimeinen? Toivoa on kuitenkin jäljellä.

Pienet tyttäremme söivät ja leikkivät Ikean leikkikehässä. Hiukan jopa toisiaan katselivat. Jossain kohdassa kehotimme ystäväni kanssa lapsia ottamaan toisaan käsistä kiinni. Kettu veti nopeasti omansa pois mutta hänen pieni ystävänsä Ii jatkoi Ketun tutkintaa tarmokkaasti. Lopulta Ii HALASI Kettua. Olisittepa nähneet Ketun hämmentyneen ja kömpelön vastahalauksen. Hämentynyt taikka ei, halaus tuli hänenkin puoleltaan vaikkakin lopahti molempien pienten kaatuen toistensa päälle armottoman parkumisen säestämänä. Pyydän anteeksi Ikean työntekijöiltä ja samaan aikaan shoppailevilta.

Ikeassa syövät lapset tiistaisin ilmaiseksi! Minkä loistavan ajankohdan olimmekaan siis tietämättämme valinneet siellä käyntiin.

Onnistuminen ja sen tuho

AHAHHAHAHAHhahaaa.

Niin.

Siihen meni puoltoista tuntia mutta onnistuin vihdoin. Kettu nukahti omaan sänkyynsä. Ei tissi suussaan vaan tutti. Kainalossaan aavikkokettu, punakettu ja puklurätti (joka varmaan tuoksui maidolle). Onnittelen itseäni. Mies huitoo pubilassa ja meikä onnistuu ihan ite turvautumatta helppoon tissi-korttiin. Eli onnistumisen kunniaksi vedin puolet poikkiksen "Hyvää isänpäivää perjantaina" piirakasta. Oikeaan tasan siksi että se oli niin hyvää ja siksi koska mahani venyy uskomattomia määriä joten kykenen siihen.

Jeps. Noin luonnostelin perjantaina ihan suunniltani onnesta ennen kuin hän muutaman tunnin päästä heräsi kokonaan. Yöt ovat olleet yhtä tuskaa sen jälkeen.

Nyt kun vauvan pitäisi opetella nukkumaan ilman tissiä niin hän vain huutaa unissaan aina kun sitä pitäisi saada. Ennen vieroitusta se oli vain pientä yninää ja levottomuutta jos maitoa ei alkanut kuulua. Nyt taas edes maidon antaminen ei ole lopettanut itkemistä. Meikä on niiiii sippi. X______X Miksi tämä ei ole helpompaa? Milloin minäkin saisin nukkua yli 4h putkeen? Olis muuten hieno synttärilahja tytöltä äidilleen. Kunnon hedonisti vauva.

Kiinteät on myös aloitettu ihan kunnolla aamupuuroineen kaikkineen.