keskiviikko 29. elokuuta 2012

oikea Moro!

Jes eli oikeata morjestusta nyt.

Ristiäiset tosiaan olivat ja menivät pari viikkoa sitten. Sujuivat hienosti. Vieraita oli kolmisenkymmentä jonka vuoksi me, mummot ja isomummo osallistuivat leipomuksien tekoon. Juhlat olisivat muuten olleet aika kuivat eli ruoattomat. Vauveli käyttäytyi sievästi ja minä siveästi imettäessäni vessassa. Mekkoni oli sellaista tyyliä joka piti ottaa kokonaan pois päältä imetyksen ajaksi. Luulin pukiessani mekon ylleni että olen laihtunut näyttämään jo suhteellisen normaalilta mutta myöhemmin valokuvia selatessani juhlasta huomasin olleeni kamalasti väärässä. Metka homma muuten että siskoni ja Viken veljet tapasivat vihdoin kaikki toisensa. Olihan se jo aikakin.

Tosiaan minut helposti ylipuhuttiin lähtemään sukulaisten matkaan pohjoiseen ristiäisten jälkeen. Villellä oli musahommat ja muut työt jotka olisivat jättäneet meidät tytöt kakkosiksi hetkeksi joten tietysti lähdin reissuun. Sukuni on hyvin naisvaltainen ja täynnä kokoaikaista höpötystä. Kettukin imi itseensä tuota puhetulvaa ja alkoi jokellella ihan hulluna reissussa. Hänellä tuntuu olevan kokoajan enemmän ja enemmän sanottavaa. Uusia äännähdyksiä, äänenpainoja ja kiljahduksia. Ville saikin meiltä monesti puheluissamme kuunnella ainoastaan Ketukan jokeltelua.

Ketun 1,8kk ikäinen serkkutyttö rakastui taas enemmän Kettuun. Joka aamu hän juoksi herättämään meidät huudelleen ensin nimeäni ja sitten vauvaa ja kun hän pääsi sänkyymme niin suusta tuli käskevä "Herää!". Kahtena eri aamuyön tuntina heräsin myös kissan kehräämiseen vieressämme. Liekkö halunnut syödä maidolta tuoksuvan vauvan tai jopa omia itselleen pennuksi kuten tehnyt serkkutytölle.





Raivostunut nallukka takaisin Tampereella

Nimeä en valitettavasti täällä blogissa kerro mutta sen verran voin valottaa että ihan oikeasti Kettu ei ole Kettu. Se on lempinimi.

ps. Kannattaa varata ajoissa paikat IC junasta jos mielii saada vaunut mahtumaan mukaan. Lähijunissa jätimme vaunut "eteiseen". Sain itse junan viimeisen lastenrattaat sisältävän paikan junasta jolla päätimme matkata kotiin. Samassa vaunussa oli seitsemät rattaat. Neljä mahtui istumavaunuun sisälle ja kolmet muut jäivät kulkuväylälle niin että hiukankin suuremman mahan omaava ei olisi niitä mahtunut ohittamaan. Onneksi vaunun toisessa päässä oli tyhjä kulkuväylä. :D

12 kommenttia:

  1. Vastaukset
    1. Kiitos. Se on oikein ihana. ;) Sulle voin sen paljastaa vaikka kaksplussalla yksärillä jos haluat. :)

      Poista
  2. Vastaukset
    1. Kiva jälleen postata! Kiva että kaipailit ääneen aikaisemman postauksen alle. :) Mieskin on minua patistellut postaamaan. :D

      Poista
  3. Jee! Postaus :). Pitää tarttua vielä tohon jokelteluun. Se kuulema on vasta sitä, kun vauva käyttää myös konsonantteja ja toistelee tavuja. Mietin itse vastikään oman esikoisen kohdalla tuota asiaa.

    Kettu on hurjan söpis ja sinä tosi symppiksen oloinen! Keep on bloggin' ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ai jokellus on vasta sellaista ihan kunnon höpötystä mistä saa ehkä jotain selvääkin. :D Mulla on tehnyt niin mieli kuvata videolle tuon höpötystä muttei ikinä ole ollut kameraa silloin käden ulottuvilla. Postaan Ketun höpötystä sitten tännekkin. Tiedä vaikka siinä olis hiukan sitä "oikeaa" jokelteluakin. ;) Ahihihu.

      Onhan tuo söpö pallero. Kiitos. :)

      Poista
  4. Hih tokavikassa kuvassa Ketulla on niin jotenkin samanlainen ilme kuin sulla yleensä: kulmat tuollaan otsalla kaaressa :).

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Siis me ollaan kuin kaksi marjaa tosin tuo on monta astetta vaaleampi. :D Ihan meikän kulmakarvat eli "väärin päin" menevät. Kihihi.

      Poista
    2. Samaa katsoin.. :) Mut what the hell, loistava tuo kissa kaapissa kuva. Miten ne aina kerkeekin mukaan kaikkiin valokuviin :D

      Poista
    3. Heheh kissat ovat ovelia! Piti tullavahtimaan näitä penikoita tuohon ovelle. ;) Ihmeellisistä paikoista saattaakin kissoja kuvista huomata joissa ei niiden muistanut olevan. Koirat huomaa aina! Mistä lie moinen johtuu?

      Poista
  5. Mitä?! Ootta käyny Ketun kanssa tääl pohjoosessa ettekä mua käyny moikkaamassa?! En ala. *möks*

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu me oltiin pari viikkoa muttei liikuttu Ouluun saakka kuin kahdesti, pika kirppikselle ja korttelo haipakkaan kahdeksi tunniksi. Muuten olisin ilmotellut. :) Makasin siellä sukulaisten sohvilla. :D

      Poista

Morjesta!
Saapi jättää palautetta, terkkuja yms. :)
Kerro vaikka miten oma päiväsi on mennyt.

Terkuin,
Lisa Love