YKSIN!?! X_____X

Jäin äsken yksin. Täällä on vain minä, hirveä sekasotku, pissainen lattia ja Joose Keskitalo. Mies puki Ketulle sievän mekon päälle, pakkasi laukkuun vaatteita ja muutamia leluja. Muisti ottaa vaippojakin. Ja  sitten he lähtivät kahdestaan junalle jonka määrämpää on mummola.

Tämän muutaman päivän kun tiedostin asian olin coolisti. Meikä saisi vihdoin sitä ikiomaa aikaa jota olin itku silmässä kerjännyt useammin kuin muistin. Nyt se sitten iski vasten kasvojani. Pieni lapseni ei ole yöllä luonani. Ei tuhisemassa söpösti räkäkuplia nenästään tai kiljumassa puolikuudelta aamulla äidin kainaloon.

Onnekseni/epäonnekseni, miten sen nyt ottaa, isosikoni Hempe perheineen ajelee tänään välietapiksi Tampereelle ja vietämme viikonlopun yhdessä. Saampahan kerrankin jakaa koko huomioni kummitytölleni.

Nyt siivoamaan ja ihmettelemään miten saan olohuoneesta kotoisan. Ystävämme Riku kävi meillä eilen shoppailemassa.  Mukaan lähti Villen maalaama teos joka on notkunut seinällämme vuosia. Asuntomme ei ole enää entisensä nyt kun tuo punainen pahiksia turpaan vetävä supersankari ei kiiku enää tutulla paikallaan. Vaihtelu virkistää tosin ja eihän niitä omia teoksia kannata ikuisesti pantata itsellään. Kiertoon vaan! Villen maalauksia löytyy vaikka kuinka jos vaan raaskisi niistä muistakin luopua.. Joskus sitten. 

Tervetuloa vierailemaan meidän vanhassa kodissamme muutaman kuvan verran.

Mukana nyt jo hyvästelty maalaus. En ymmärrä kuinka en löytänyt helposti nykyisestä kämpästä ja maalauksesta kuvia. Ketusta taas löytyy kuvia.. :D

Minä ja mieheni Peter. Taustalla myös Viken leffan lavaste (ja JESSE).

Kostajat nörttää.