Se on täällä meidän perheessä sattunut hyvin surullinen asia. Jesse on nyt nukkunut pois. Vietin puolet elämästäni hänen kanssaan ja hän taas koko elämänsä minun kanssani. Urheat 13-vuotta se kesti välillä vahvemmin ja välillä heikommin. Jo kahdeksan vuotta sitten sai pelätä että se on Jepen lähtö nyt kun erään karkumatkansa seurauksena oli koira pahasti hajalla. Ihme kyllä hän jaksoi leikkaukset ja pitkän kuukausia kestäneen paranemisprosessin.
Koiralla meni sunnuntai iltana rikki. Röntgenissä löytyi paljon muutakin ongelmaa kuin vain pahasti sijoiltaan mennyt jalka ja luupiikit polvessa. Tuon ikäiselle koiralle koko loppuelämä olisi ollut vain leikkauksia leikkauksen perään, makoilua kipeiden leikkaushaavojen kanssa sekä kipulääkkeiden syömistä. Esimerkiksi oli kuulema vain muutamista viikoista kyse että virtsaputki olisi muurautunut umpeen. Ihmettelen suuresti ettei koira vaikuttanut yhtään kipeältä muiden ongelmiensa takia. Se käytäytyi vain hyvin Jessemäisesti eli olemalla cool.
Rakas ystäväni ja pikkuveljeni Jesse, olit mitä loistavin koira.
 |
| 13.6.12 |
 |
| 25.6.12 |
 |
| 27.6.12 |
 |
| 30.6.12 |
voi ei :(
VastaaPoistajesse oli kiva, heippa jesse <3
Jaksamista sulle, oman koiran menetys on aina raskasta.. :/ Mut tsemppiä tosi paljon ja Jesse oli hieno koira vanhus <3
VastaaPoistaLepää rauhassa Jesse <3 tapahtuko toi jalkajuttu sillon kun käveltiin kaupunkiin? :(
VastaaPoistaEi kun vasta kotona illalla. :I
PoistaMinulta pääsi itku. Reilu vuosi sitten minäkin jouduin kokemaan saman. Oikein paljon voimia sinulle, jaksamista ja iloa surun keskelle <3
VastaaPoista<3
VastaaPoista;___; ♥
VastaaPoistaVoimia! Tiedän kuinka rakkaan perheenjäsenen menettäminen tuntuu, oman hauvavauvani sain pitää 10 vuotta, mutta eron hetki se koitti meillekin. Muistot onneksi säilyvät!
VastaaPoistaOlipas tämä surullista kuultavaa, mutta se oli varmasti paras ratkaisu. Se oli pieni urhea "pikkuveli", joka on aina meidän muistoissa ihanilla tempauksillaan. Nyt koirataivaassa Bella on tosi iloinen kuin sai ihanoimansa miehensä sinne:)
VastaaPoistaJaksamisia! t.ellu
Paljon voimia :(
VastaaPoistaVoi ei.... :( Voimia <3 Koira voi oikeasti olla ihmisen paras ystävä ja siltä sen kuolemakin tuntuu; kuin menettäisi parhaan ystävänsä....
VastaaPoistaVoi itku, otan osaa. Tiedän miten tärkeitä perheenjäseniä eläimet parhaimmillaan voivat olla, niistä luopuminen on tuskallista. Onneksi teidän karvapallero sai elää loppuaikansa ilmeisen hyvävointisena, kaikista piilevistä vaivoistaan huolimatta. Voimia<3
VastaaPoistamitä suurimmat osanotot arvon ystäväkoiranne muualle menosta. Mutta ajattelepa sitä onnea kun tuo pikunpikkuinen karvainen koira saa sydämensä kyllyydestä tehdä kaikkea kivaa siellä missä ikinä sitten onkaan! kyllä se muistaa että se oli rakastettu.varppina
VastaaPoistaVoimia ja haleja! Jesse oli suuremmoinen koiruliini <3
VastaaPoistaVoi itku :´(. Otan osaa! Jesse reippailee nyt kepeästi taivaallisessa koirapuistossa muitten pyllyjä nuuhkien.
VastaaPoista:'( Voimia suruun, pienellä on kuitenkin nyt hyvä olla ilman kipuja <3
VastaaPoista-A
Kiitos muistamisesta teille kaikille. <3 En ole uskaltanut tulla edes tänne blogiin koska tämä kirjoitus muistuttaa Jessestä. Mutta en minä sitä vanhusta aikonutkaan unohtaa. Nyt pystyy jo hymyillä kaikille maailman muille koirille ilman että alan tuhertaa itkua. :) Jesse oli loistava. <3
VastaaPoista