tiistai 21. helmikuuta 2012

25+6

Eilinen heikohko olo ei ole vieläkään laantunut. Ensi viikolla sokerirasitukseen. Lievästi sanottuna jännittää. Jännittää se että miten kestän lähteä kotoa pois ilman aamupalaa!! >:( Sitten jos sieltä paljastuukin joku raskauden aikainen diabetes niin hypin seinille. Rakastan karkkia. Rakastan herkkuja. Rakastan syömistä ja sitä että voin ITSE päättää tasan milloin syön ja mitä syön. Tosin raskauden myötä on näitä pakollisia ruokapausseja jotka on pidettävä. Niin ja mietittävä oikeasti vähän että mitä sinne suuhun laittaakaan. Toisaalta, nämä asiat kumoavat toisensa. Raskaana sitä tuntuu kestävän mitä vain. Kunhan ei normi diabetes iskisi. Se on mahdollista näiden geenieni ansiosta.

Eilen kun istuin bussissa selaillen kalenteriani huomasin että sunnuntainahan oli laskiaissunnuntai! Missä olivat minun laskiaispullani? Eipä ollut näkynyt. Päätin siis leipoa pari pellillistä minun ja Viken iloksi. Pullista muotoutuikin hassun mallisia korvapuusteja. Joskus vuosi-pari sitten teimme entisen kämppikseni Kaiskun kanssa korviksia ja hän osasi tehdä sellaisia "oikan näköisiä" korvapuusteja. Sama malli oli nytkin hakusessa.Vääntelin ja kääntelin hakien oikeanlaista muotoa kun se vihdoin löytyi! Harmi ettei ole näyttää kuvaa. Unohdin tietysti voidella pullat munalla ja mies tulikin "apuihin" eli vahtimaan etten möhlää enää mitään. Hän myös varmisti että pullat eivät palaneet uuniin karrelle kuten yleensä jäljiltäni. Hyviä niistä tuli!

Vike innostui tekemään minusta ja koirasta laulun säestäen kitaralla. Se meni jotenkin niin että "Läski tyttöystävä sängyllä ei tee mitään. Koiraa ei kiinnosta. Koiraa ei vieläkään kiinnosta." Biisi loppui siihen kun koira säikähti Villeä joka astui vahingossa koiran hännälle mutta Ville ei huomannut astuneensa koiran hännälle. Nauroin itseni ihan läkähdyksiin ja meinasin tukehtua omaan kuolaani. Sen jälkeen pakotin Viken opettelemaan Coldplayn Yellon kitaralla ja sitten laulettiin sitä vauvalle. Tai minä mylvin ja Vike soitti kitaraa. Kaunista. Voitte vaan arvata että naapuri kosti jälleen. Aina jos erehdyn lauleskelemaan hän iskee takaisin myöhään iltasella. Hän kuitenkin lopetti jo siinä yhdentoista-kahdentoista maissa musiikin (ja oman matalan mutta kovan äänensä) huudatuksen.

Heräsin taas aamuyöstä. Vatsaa särki ja asento oli väärä. Nenäni on lisäksi tiputellut runsaanlaisesti verta jo viikon ajan. Raskauden ihanuuksia.

To be continued..

6 kommenttia:

  1. Mua kans lievästi jänskättää kun oon menossa sokerirasitukseen torstai aamulla! Pisti muuten silmään nuo teidän viikot ja päivät..(meillä 25+5) :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Heii ollaampa samoilla! Ihan mielettömän siistiä. Kerro toki minullekkin (tai blogiisi, liityin jo lukijaksi, ihania kuvia!!) miltä ne litkut maistuivat. Aika ankeaa että siellä pitää olla se parisen tuntia vähän väliä pistettävänä ja juomassa jotain. Jotain? :D

      Poista
    2. Vielä ankeenpaa on mennä sinne uudelleen vain sen takia että NORMAALISTI se tehdään viikolla 24-28...ja mulle kun tehtiin sokerirasitus jo joskus viikolla 12(?) ja kaikki oli silloin hyvin ja arvot loistavat... Se litku maistuu samalta kun joisi vadelma mehukattitiivistettä sellaisenaan! Eli ei mitään herkkua... :D

      Poista
    3. Yhyy mehutiivisteet. :,(( En tykkää yhtään muutenkaan mehuista. Toissavuonna oli kuulema jotain todella laimean kolan makuista juomaa ja pahaa oli sekin.

      Kuulut vissiin johonkin riskiryhmään kun tekivät jo noilla viikoilla? Ärsyttävää varmana mennä taas uudestaan. Ja meneehän siihen ihan aikaakin jos ei mieti niitä muita huonouksia. Mullon sentäs se hyvä että omistan DS:n joten aika kuluu pelatessa. :D

      Poista
  2. Ihana kamala sokerirasitus.. Mä odotan kauhulla sitä, että saan ajan sinne. Pelkään sitä kuollakseni ystäväni piikkikammon takia. Meinasin pyörtyä verikokeissa niin mitenhän käy, kun ei syödäkkään saa.. Mut tsemppiä sulle sinne sokeri rasituksiin :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se on jännä juttu mitenkä joku niinkin pieni ja nopea asia kuin vähäisen veren ottaminen voi järkyttää niin kovasti. Itseä ei pelota se yhtään. On pistelty niin monesti. :D Tehdäänkö Lautsi siellä teillä päin kaikille automaattisesti sokerirasitukset? Kun täällä meillä Tampereella tehdään vain automaattisesti yli 25-vuotiaille (Oulussa muistaakseni myös).

      Poista

Morjesta!
Saapi jättää palautetta, terkkuja yms. :)
Kerro vaikka miten oma päiväsi on mennyt.

Terkuin,
Lisa Love