lauantai 18. helmikuuta 2012

Kettuja. NUH NUH NUH.

Arvatkaa vaan onko tuskaa piirtää rikkinäisellä hiirellä Illustratorissa? Onhan se. Mutta nytpä on Ketusteluun kettuja. >^__.__^< Ehkäpä väsään vielä pari? Tai suosiolla ostan ensin sen toimivan hiiren.

Taustalla soi joku Pokemon biisi jossa lauletaan: I wanna be a master. Pokemon master. Olen tahkonnut Pokemon Blackia lähes 38 tuntia. Eli ihan kivasti. Nyt "uudet" poketkin alkavat näyttää fiksummilta. Koko systeemi on siistin uusi verrattuna aikaisempiin versioihin jotka eivät poikenneet toisistaan mitenkään. Paitsi nimellisesti tietysti ja sen ajan uusilla Pokeilla.

Ville tunnusti minulle tänään pistäneensä salaa tekemiinsä ruokiin valkosipulia. Olenkin ihmetellyt miksi huonovointisuuteni on tullut takaisin. Kummallista närästystä jossa oksennus nousee ihan suuhun saakka, heikkoa oloa ja yleistä pahoinvointia heti aloitettuani syönnin.

 Mies on koettanut myrkyttää minut kerran aijemminkin. Käytin silloin vielä piilolinssejä enkä sattunut tietämään että niitä ei saa pestä vedellä. Pesin ensin käteni ja meikkini saippualla jonka jälkeen poistin linssit ja huuhdoin niitä saippuaisilla käsilläni veden alla ennen nesteisiin pudottamista. Ihmettelin viikkoja kutiseviä, punoittavia ja kipeitä silmiäni. Jossain vaiheessa selvisi että mies oli täyttänyt saippuapullon tolulla.. Jes.

5 kommenttia:

  1. mikset käyttäny piirtopöytääsi tontuliini

    -larre

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Itseasiassa siksi koska siitä on yksi johto vääntynyt poikki! :< Onneksi perus usb-johto jonka saa vaihdettua. Kauppaan siis.. joskus kun jaksaa. :D

      Poista
  2. oonko mää rikkonu sen??

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se on lojunut tässä pöydällä kaiken kaman alla ja kietoutuneena muihin jutuhin joten empä usko. Suurin syy oi varmaan tämän koneen ainainen kääntely jolloin se on jäänyt pahimpaan puristuksee. Ei oo kenenkään syy!

      Poista
  3. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista

Morjesta!
Saapi jättää palautetta, terkkuja yms. :)
Kerro vaikka miten oma päiväsi on mennyt.

Terkuin,
Lisa Love