Synttärit jee!!!

Pikkusisko ja äiti päättivät että juhlitaan syntymäpäiviäni jo päivää ennen oikeaa päivää. Ei kait siinä, ihmettelin asiaa jopa ääneen että miksikös näin. Eivät osanneet vastata. Päivästä tuli kyllä oikein mukava. Kävimme syömässä kiinalaisessa buffetissa. Muistaakseni joku kaverini oli kehunut paikan ruokaa hyväksi mutta olen toistamieltä tai sitten kaverini vaan huijasi. 15e buffetista jossa pääruokia oli vain 3 kpl. Öh. Standissa pihalla luki 8 pääruokaa! Ei kait siinä jos laskee friteeratut kanat, friteeratut ravut sekä nuudelin pääruoaksi niin nostaahan se jo pääruokalajeja kolmesta kuuteen. Ehkäpä he olivat laskeneet pääruoaksi myös riisin ja ehkäpä makean chili kastikkeen? Ruoat eivät olleet edes kovin maukkaita. Ikävää. Mutta seura oli hyvää ja jälkkär onneksi myös. Lemppari kiinalaiseni on Shanghai. Sitä on vaikea ylittää eikä paikkojen edes tarvitse. Saampa minäkin aina vähän liikuntaa kun lyllerrän hakemaan ruokaa piristykseksi onnettomina päivinäni.

Tosiaan pari työkaveria painostivat leikillään minun leipomaan heille syntymäpäivieni johdosta jotain. Kaikki olivat mielissään tahmeista muffineista jotka pyöräytin. Onneksi! Vähän myös pelotti että tuleeko porukalle ripuli koska oma maha oli temppuillut. Luultavasti johtui tästä tilanteestani yleensäkkin ja jännityksestä tietysti.

Syntymäpäivän aamunani heräsin tapani mukaan aikaisin. Oloni tuntui jännittyneeltä ja odottavalta. Mitä tämä päivä toisikaan tuodakseen mukanaan. Mitä saisin poikaystävältäni lahjaksi. Entä mitä hän olisi keksinyt minulle aamupalaksi tai ohjelmaksi? Lopulta hän heräsi (enkä edes koettanut herätellä häntä tahallani, katsoin vaan Ugly Bettyä äänet päällä) ja hän kiikutti minulle pienen korurasian. Awwwwh. Sydämeni alkoi takomaan että voisiko siellä olla jopa odottamani kihlasormus.. Eipäs ollutkaan vaan jotain muuta ihanaa. Sieltä löytyi Bola, koru odottavalle äidille. Ihmettelin että mikä ihme se on ja poikkis kertoi että oli netistä keksinyt korun ja päättänyt hommata minulle sellaisen pienen ja yksinkertaisen. Yleensä Bolat ovat kuulemma paljon isompia ja joissain oli sydämmiä ja värejä.. Se muuten helisee ja siinä korun juju. Huh, olimpas onnekas että omani on pieni, simppeli hopeinen pallura. Korun remmiä saa säädeltyä oman mahansa mukaan ja tarkoitus on että kun vauva on syntynyt niin hänelle voi kilistää korua jolloin hän kuulee tutun ja turvallisen ääneen jo kohtuajoilta. Sen pitäisi kuulema rauhoittaa vauvaa. Kyllä sitä mieluusti koettaa. Minusta oli aivan uskomattoman upeaa että poikakaverini oli nähnyt vaivaa ja hankkinut tietoa tuollaisesta asiasta. Olin sinä aamuna sen hetken niin onnellinen. Ja niin.. Siitä alkoikin se alamäki. Loppupäivänä poikkis ei huomioinut minua ollenkaan. Hän päätti sulkeutua työhuoneeseensa jossa viettää muutenkin joka ikisen päivänsä. Tietysti odotin että hän tekisi kanssani jotain. Olihan syntymäpäiväni! Siis ihan sama, edes jotain. Lisäksi illalla hän kertoi ärsyyntyneensä huoneessaan siitä että vietin koko aamupäivän puhelimessa. No tietysti halojaaa minulla on synttärit ja sukulaiset ja muutamat ystävät halusivat muistaa soitollaan. Sukulaiseni sattuvat asumaan monen sadan kilometrin päässä joten tietysti he haluavat soittaa ja onnitella. Ja mikäs siinä minulla oli puhuessa puhelimeen kun poikakaveri istui omassa huoneessaan näpytellen tietokonettaan. Lisäksi en saanut synttäriseksiä. :,,< JULMUUUUUS!!1 Keksin jossain vaiheessa että heyy kirppikset ovat auki joten miksikös ei mennä katsomaan ja hankkimaan tulevalle vauvalle vähän vaatetta tai muuta. "Ei!" kieltäytyi mies heti. "Olen kyllästynty koko vauva asiaan." Oli niin kiva päivä voitte vaan uskoa!

kuva: raskauskeiju.fi
 Tuollainen Bola pallero meikellä nyt sitten on.

Ja jollei kellekkään jäisi epäselväksi niin ei ollut kiva päivä. Olisi pitänyt kaikestä huolimatta pitää vaan ne bileet kuten aina ennenkin.Helkkari sentään.